Suomen hallitus esittää merkittäviä uudistuksia poliisin kansainväliseen tiedonvaihtoon. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laista, joka mahdollistaisi automaattisen tietojen haun ja vaihdon EU-maiden välillä osana eurooppalaista poliisiyhteistyötä.
Lakimuutoksen taustalla on EU:n niin sanottu Prüm II -asetus, joka tuli voimaan keväällä 2024. Sen tavoitteena on parantaa jäsenmaiden viranomaisten mahdollisuuksia vaihtaa keskeisiä rikostutkintaan liittyviä tietoja nopeasti ja tehokkaasti. Uudistus koskee muun muassa DNA-tunnisteita, sormenjälkiä, kasvokuvia sekä ajoneuvo- ja poliisirekisteritietoja.
Hallituksen esityksen mukaan Suomi liittyisi uuteen eurooppalaiseen poliisirekisterihakemistojärjestelmään (EPRIS), jonka avulla tiedonvaihto muiden jäsenmaiden kanssa nopeutuisi ja yksinkertaistuisi. Nykyisin tietojen vaihtaminen tapahtuu pääosin Europolin viestijärjestelmän kautta, mutta uusi järjestelmä mahdollistaisi automaattisemman ja kohdennetumman haun.
EPRIS-järjestelmän käyttöönotto helpottaisi hallituksen mukaan erityisesti poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä muiden EU-maiden viranomaisten kanssa. Samalla järjestelmän sanotaan parantavan tietosuojan tasoa verrattuna nykyisiin käytäntöihin.
Uudistuksen myötä viranomaiset voisivat tehdä automaattisia hakuja esimerkiksi DNA- ja sormenjälkitietoihin rikosten ennalta estämiseksi ja selvittämiseksi. Tietoja voitaisiin hyödyntää myös kadonneiden henkilöiden ja vainajien tunnistamisessa. Humanitaarisissa tapauksissa hakua rajattaisiin kuitenkin siten, ettei poliisirekisteritietoihin tehtäisi kyselyjä ilman riittäviä perusteita.
Järjestelmän käyttöä rajoitettaisiin koskemaan vain vakavampia rikoksia: tietoja saisi hakea ainoastaan tapauksissa, joissa rikoksesta voi seurata vähintään vuoden vankeusrangaistus. Lisäksi hakuja tehtäisiin vain yksittäistapauksissa, mikä korostaa järjestelmän kohdennettua käyttöä.
Nopeampi tiedonsaanti voi viranomaisten mukaan lyhentää esitutkinnan kestoa ja tehostaa rikosprosessia kokonaisuudessaan. Uusi järjestelmä myös vähentäisi turhia tietopyyntöjä, sillä kyselyt voitaisiin kohdistaa suoraan niihin maihin, joilla on relevanttia tietoa.
Erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa uudistuksen arvioidaan tuovan merkittäviä hyötyjä. Kun tietoa voidaan hakea nopeasti useista jäsenvaltioista, viranomaiset pystyvät tehokkaammin seuraamaan rikollisten toimintaa yli valtioiden rajojen.
Tietosuoja ja virheriskit herättävät huolta
Uudistukseen liittyy kuitenkin myös kriittisiä näkökulmia, joita on nostettu esiin EU-tasolla ja tietosuojakeskustelussa. Esimerkiksi Euroopan tietosuojavaltuutettu (EDPS) ja kansalaisjärjestöt ovat aiemmin korostaneet, että laajamittainen biometrisen datan – kuten kasvojentunnistuksen ja DNA-tietojen – automatisoitu käsittely lisää väärinkäytösten ja virheellisten osumien riskiä. Erityisesti kasvokuvien automaattiseen vertailuun liittyy tutkimusten mukaan suurempi virhemarginaali kuin esimerkiksi sormenjälkitunnistuksessa.
Lisäksi on tuotu esiin huolia niin sanotusta “funktion creepistä”, eli siitä, että järjestelmien käyttötarkoitus voi ajan myötä laajentua alkuperäisestä. Tietosuojaviranomaiset ovat painottaneet, että tällaisissa järjestelmissä tarvitaan tarkkaa valvontaa, läpinäkyvyyttä ja selkeitä rajoja, jotta perusoikeudet – kuten yksityisyyden suoja – eivät vaarannu.
Kritiikki ei siis kohdistu pelkästään itse tiedonvaihdon tehostamiseen, vaan siihen, miten laajasti ja millä ehdoilla arkaluonteista henkilötietoa käsitellään osana kansainvälistä poliisiyhteistyötä.
