50-luvun alkeismalleista keskustelevaan ChatGPT:hen

Tekoälyn kehitys alkoi jo 1950-luvulla, kun Alan Turing pohti koneiden ajattelukykyä ja John McCarthy loi termin “tekoäly”. 1960- ja 70-luvuilla kehitettiin yksinkertaisia ohjelmia ja 1980-luvulla syntyivät asiantuntijajärjestelmät. 1990-luvulla koneoppiminen yleistyi ja 2000-luvulla internet ja suuret datamassat mahdollistivat käytännön sovellukset. 2010-luvulla syväoppiminen mullisti monimutkaisten tehtävien automatisoinnin, ja 2020-luvulla generatiiviset mallit, kuten ChatGPT ja DALL·E, tuottavat tekstiä, kuvia ja koodia.

Yritykset, kuten NVIDIA ja IBM, kehittävät tekoälyä- ohjelmia, jotka pystyvät tunnistamaan kuvioita, ratkaisemaan ongelmia ja oppimaan datasta. Tekoälyä käytetään  datan käsittelyssä, teollisuuden suunnittelussa (rakennukset, koneet jne) ja muiden järjestelmien optimoinnissa. Tekoälyä tarjoavat palvelut ja työkalut pystyvät ymmärtämään ja tuottamaan ihmisten kieltä, kuten esimerkiksi OpenAI:n ChatGPT, Googlen Bard ja Mistral AI:n tekoälymallit. Näitä käytetään tekstin tuottamiseen, tiedon etsimiseen internetistä, kysymyksiin vastaamiseen, kuvien analysointiin sekä erilaisten tehtävien automatisointiin.

Tekoäly käsittelee valtavia määriä tietoa ja tarvitsee laskentatehoa, minkä vuoksi datakeskukset ovat keskeisiä tekoälykehityksessä. Datakeskuksessa on satoja tai tuhansia palvelimia ja superkoneita, jotka tallentavat ja käsittelevät tekoälylle tarvittavaa dataa.

Neuroverkot – tekoälyn aivot

Neuroverkko on tekoälyn osa-alue, joka jäljittelee ihmisen aivojen toimintaa. Se koostuu kerroksista “neuroneita”, jotka käsittelevät tietoa rinnakkain ja oppivat tunnistamaan kuvioita datasta. Neuroverkkoja käytetään mm. puheentunnistuksessa, kuvantunnistuksessa ja konekäännöksessä, ja syväoppimisessa ne pystyvät ratkaisemaan monimutkaisia tehtäviä, kuten kielen ja kuvien analysointia.

Aivoimplantit ja tekoäly

Aivoimplantit  ovat pieniä siruja, jotka yhdistävät ihmisen aivot tietokoneisiin. Yritykset kuten Neuralink, Synchron ja Kernel kehittävät näitä laitteita auttamaan esimerkiksi halvaantuneita ihmisiä liikkumaan tai kirjoittamaan ajatustensa avulla. Tekoäly tulkitsee aivoista tulevaa dataa ja muuttaa sen tietokoneen toiminnoiksi esimerkiksi tekstiksi. Tulevaisuudessa implantit voivat tarjota suoran yhteyden tekoälyyn oppimisessa ja muistinhallinnassa, mahdollistaen uudenlaisia ihmisen ja koneen transhumanistisia muotoja.

Tekoälyn vakavat riskit

Asiantuntijat korostavat, että tekoälyn hyödyt ovat valtavia, mutta sen nopea ja hallitsematon kehitys sisältää vakavia lyhyen ja pitkän aikavälin uhkia, joita tulee seurata ja säädellä kansainvälisesti.

Monet asiantuntijat ja johtavat tutkijat ovat varoittaneet tekoälyn nopean kehityksen riskeistä.

Elon Musk on varoittanut, että tekoäly voi muodostua eksistentiaaliseksi uhaksi ihmiskunnalle ilman tiukkaa sääntelyä ja hän on tukenut OpenAI:n perustamista turvallisuuden edistämiseksi. OpenAI:n tavoitteena on kehittää tekoälyä, joka hyödyttää ihmiskuntaa, ja se painottaa turvallisuutta, eettisiä periaatteita ja avoimuutta sen sijaan, että edistettäisiin yksityisten suuryritysten voittoja.

Stuart Russell korostaa tekoälyn kontrollin ja arvopohjaisen kehityksen merkitystä, Nick Bostrom varoittaa älykkäiden digitaalisten olentojen mahdollisesta vallan ottamisesta ihmiskunnalta teoksessaan Superintelligence. Nykyaikainen tekoäly ei ole kuitenkaan tietoinen eikä sillä ole omaa tahtoa- ainakaan vielä.

Tietojenkäsittelytieteen professori ja tekoälyn uranuurtaja Geoffrey Hinton varoitti tekoälyn nopeasta kehityksestä ja riskeistä. Hinton korosti, että vaikka uudet tekoälyjärjestelmät merkittävästi lisäävät tuottavuutta, ne sisältävät myös vakavia lyhyen aikavälin uhkia: disinformaatiota, autoritaarista valvontaa ja kyberrikollisuutta. Tekoäly voisi luoda tappavia viruksia ja autonomisia aseita, jotka voivat päättää itse kohteistaan.

Mainos

---

Hinton varoitti myös pitkän aikavälin eksistentiaalisista riskeistä, kun tekoälyjärjestelmät ylittävät ihmisen älykkyyden. Hän huomautti, että yritykset, jotka kehittävät tekoälyä lyhyen aikavälin voiton vuoksi, eivätkä aseta ihmisten turvallisuutta etusijalle. Hinton vaati pikaisia toimia hallituksilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä sekä tutkimusta sen varmistamiseksi, että tulevat digitaaliset olennot eivät pyrkisi ottamaan hallintaa. Hän totesi, että tekoälyn riskit eivät enää kuulu scifiin, vaan ovat todellisia.

Mrinank Sharma, Anthropic tekoäly-yrityksen turvallisuusjohtaja, erosi äskettäin  varoittaen, että teknologinen kyvykkyys voi ohittaa ihmiskunnan viisauden, ellei turvallisuuteen ja eettisiin arvoihin kiinnitetä huomiota. Sharman mukaan tekoälyyn liittyviä riskejä ovat mm. AI:n mielistelykäyttäytyminen, jossa järjestelmät kertovat käyttäjälle, mitä tämä haluaa kuulla sen sijaan, että ne antaisivat totuudenmukaista tietoa. Riskinä on myös bioterrorismi, jota teknologia voi lisätä. Sharma huomautti myös, että organisaatiot ja yhteiskunta kohtaavat painetta sivuuttaa arvot ja turvallisuus nopean tuotekehityksen ja taloudellisten tavoitteiden vuoksi. Sharman korosti, että ratkaisevaa on kehittää päätöksentekoprosesseja, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, jotta tekoälyä voidaan käyttää turvallisesti ja oikeudenmukaisesti

Työelämä murroksessa

Tekoäly muuttaa työelämää automatisoimalla rutiinitehtäviä. Globaalisti suuret yritykset ovat vähentäneet työntekijöitä lisätessään tekoälyn käyttöä asiakaspalvelussa, ohjelmistokehityksessä ja hallinnossa. Usein tekoäly ei korvaa kokonaisia ammatteja, vaan yksittäisiä tehtäviä, kuten tietojen syöttöä, perusanalyysiä, peruskoodausta ja tukipalveluita.

Tekoäly vaikuttaa irtisanomisiin, mutta yksittäiset yritykset harvoin myöntävät suoraan, että koneet ovat korvanneet ihmistyön. Vuonna 2025 teknologia-sektorilla yli 69 000 työntekijää (noin 28,5 %) menetti työnsä AI-integraation ja automaation vuoksi; merkittäviä irtisanomisia on ollut mm. Amazonilla, TCS:llä, Accenturella, IBM:llä ja Salesforcella.

Useimmat irtisanotut työllistyvät uusiin korkeamman osaamistason tehtäviin, kuten tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon, data-analytiikkaan, kyberturvallisuuteen, pilvipalveluihin sekä teknologia- ja liiketoimintaprosessien yhdistäviin asiantuntijarooleihin, joissa ihmisen analyyttinen ja strateginen osaaminen korostuu.

Tekoäly muuttaa ja vähentää monia työtehtäviä, mutta tietyt ammatit säilyvät todennäköisesti muuttumattomina, koska ne vaativat empatiaa, ihmiskontaktia, fyysistä läsnäoloa, vastuullista päätöksentekoa tai luovaa ongelmanratkaisua. Näihin kuuluvat esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit, rakennusalan ammattilaiset, pelastus- ja turvallisuusalan työntekijät sekä luovat ja strategiset asiantuntijatehtävät.

Toimittaja

Karl Beckenström