Uusi laki on valmisteltu erityisesti holokaustin kaltaisen tapahtuman näkökulmasta, mutta kattaa laajemminkin Suomen tunnustamien kansainvälisten tuomioistuinten toteamia ihmisoikeusrikoksia.

Eduskunta hyväksyi ennen vuoden vaihteen istuntotaukoa lakimuutoksen, jonka mukaan Suomen rikoslakiin lisätään uusi rikosnimike vakavan kansainvälisen rikoksen kieltäminen. Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti lain 16. tammikuuta 2026, ja se tulee voimaan 26. tammikuuta 2026. Alun perin laki oli tarkoitus saattaa voimaan syksyn 2025 aikana, joka on aiheuttanut virheellisiä tietoja sen voimaanastumisesta muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Uusi pykälä lisättiin rikoslain 11 lukuun, joka koskee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sen mukaan julkisesti tietoinen kieltäminen, puolustelu tai mitätöinti sellaisesta vakavasta rikoksesta, jonka Suomen tunnustama kansainvälinen tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut tapahtuneeksi – kuten joukkotuhonnasta, rikoksesta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksesta tai sotarikoksesta – voi johtaa rangaistukseen. Rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, ja rikos edellyttää, että teko on tehty tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan tiettyä ryhmää tai sen jäsentä kohtaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä. Myös oikeushenkilö voidaan saattaa rangaistusvastuuseen.

Lakimuutos on osa Suomen pyrkimystä täyttää kansainväliset velvoitteensa Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevan puitepäätöksen edellyttämällä tavalla ja vastata EU:n komission aiemmin aloittamaan rikkomusmenettelyyn sääntelyn puutteista.

Perustuslakivaliokunta vaati tarkennuksia ja rajauksia tunnusmerkistöön 

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 38/2025 vp), että esitys voidaan käsitellä tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen mukaisesti. Valiokunta katsoo, että lainsäädännön tavoitteet – rikoslain täsmentäminen ja rasisminvastaisen sääntelyn tehostaminen – ovat perustuslain mukaisia ja perusteltuja.

Samalla valiokunta toi esiin huomioita rikosnimikkeen tunnusmerkistöstä, erityisesti vakavan vähättelyn käsitteestä ja siitä, miten se tulee muotoilla niin, että se täyttää rikosoikeudellisen täsmällisyysvaatimuksen. Valiokunta ehdotti muun muassa mitätöinti-termin käyttöä ja tietoisuuden sisällyttämistä tunnusmerkistöön, jotta sananvapauden rajoitukset kohdistuisivat oikeudenmukaisesti ja ennakoitavasti.

Valiokunta myös painotti, että perustuslain 12 §:ssä turvattu sananvapaus on huomioitava rikoslain uudessa pykälässä ja että kriminalisoinnin tulee kohdistua vain rajoitettuun, selkeästi määriteltyyn ja yhteiskunnallisesti painavaan tarpeeseen vastaavaan toimintaan.

Mainos

---

Tavoitteena selkeä ja kohdistettu kriminalisointi

Hallituksen esityksen mukaan muutoksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä tilanteissa, joissa historiallisten ja vakavien kansainvälisten rikosten kiistäminen tai puolustelu tapahtuu julkisesti ja tavalla, joka uhkaa vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta tai yleistä järjestystä. Nykyisin tällainen kiistäminen on voinut olla rangaistavaa kiihottamisena kansanryhmää vastaan, mutta uusi säännös eriyttää tämän nimenomaiseksi rikokseksi.

Lakimuutoksen esittelyvaiheessa oikeusministeriö ja hallitus kiinnittivät huomiota siihen, että säännös rajataan tarkoin sananvapautta kunnioittaen. Lainvalmistelijoiden mukaan rangaistavaksi ei ole tarkoitus saada esimerkiksi asiallista, akateemista tai historialliseen tutkimukseen perustuvaa keskustelua, vaan selkeästi väkivaltaan tai vihaan yllyttävä toiminta.

Toimituksen kommentti: sananvapauteen kajoaminen huolestuttaa aina

Sananvapaus on demokratian keskeinen peruspilari, ja sen rajoittamiseen pitäisi aina olla erittäin painavat perusteet. Lakimuutokseen liittyvä keskeinen huoli on, että vaikka rikoksen tunnusmerkistö on pyritty rajaamaan mahdollisimman täsmällisesti, uusi sääntely voisi käytännössä kaventaa historiallisista tapahtumista käytävää julkista keskustelua tai lisätä itsesensuuria poliittisesti ja kansainvälisesti herkkien aiheiden käsittelyssä.

Erityisesti hyökkäysrikos -termi jättää lainvalvojalle tulkinnanvaraa nykyisessä polarisoituneessa maailmassa, jossa yhden osapuolen kokema hyökkäys usein tulkitaan toisella puolella puolustautumiseksi. Suomen kaltaisessa vahvasti liittoutuneessa maassa, tällaisen terminologian soveltamisessa on syytä käyttää huolellista harkintaa.

Toimittaja
Tapani Romanen

Tilaa Positv TÄSTÄ