Suomen hallitus on jatkanut Ukrainan tukemista useilla uusilla rahoituspäätöksillä. Viimeisimpänä Suomi on myöntänyt kolme miljoonaa euroa YK:n alaiselle tasa-arvojärjestölle UN Womenille, jonka Ukraina-ohjelman tavoitteena on edistää naisten ja tyttöjen asemaa sodan runtelemassa maassa.
Rahoituksen on määrä kohdistua muun muassa naisten taloudellisen osallistumisen vahvistamiseen, päätöksentekoon ja Ukrainan jälleenrakennuksen sukupuolivaikutusten huomioimiseen. Hallituksen mukaan tasa-arvotyö tukee myös Ukrainan EU-lähentymistä ja demokraattista kehitystä.
Samaan aikaan Suomi on tällä viikolla päättänyt huomattavasti suuremmista rahavirroista Ukrainaan. Koulutukseen on osoitettu 20 miljoonaa euroa, ja sotilaalliseen apuun 43 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan viikon aikana päätetty tuki nousee siis 66 miljoonaan euroon.
Painopisteiden jakautuminen herättää kysymyksiä. Vaikka tasa-arvotyön merkitystä ei sinänsä kiistetä, jää epäselväksi, kuinka tehokkaasti rahoitus todella tavoittaa ukrainalaiset arjen tasolla tilanteessa, jossa maan infrastruktuuri, sosiaaliturva ja peruspalvelut ovat laajasti vaurioituneet. Kolmen miljoonan euron panostus tasa-arvohankkeisiin näyttää pieneltä verrattuna sotilaalliseen apuun, mutta samalla se edustaa symbolisesti vahvaa poliittista linjaa.
Koulutukseen kohdennettu 20 miljoonan euron tuki perustellaan pitkän aikavälin jälleenrakennuksella ja Ukrainan tulevaisuuden osaamistarpeilla. Kriitikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että sotaolosuhteissa koulutusjärjestelmän kehittäminen törmää jatkuviin käytännön esteisiin, kuten turvallisuustilanteeseen, sähkökatkoihin ja väestön siirtymisiin.
Suurin yksittäinen panostus on jälleen aseapu. 43 miljoonan euron sotilaallinen tuki jatkaa Suomen aiempaa linjaa, jossa puolustuksellinen apu on ollut keskiössä. Hallituksen mukaan aseapu on välttämätöntä Ukrainan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi, mutta samalla Suomi sitoutuu yhä syvemmälle konfliktiin, jonka lopputulokseen sillä ei ole todellista vaikutusvaltaa.
Kokonaisuutena Suomen Ukrainan-tuki näyttää rakentuvan poliittisesti hyväksyttävälle yhdistelmälle pehmeää ja kovaa valtaa: tasa-arvohankkeita, koulutusta ja aseita. Kysymys kuuluu, missä määrin nämä panostukset palvelevat Ukrainan todellisia tarpeita – ja missä määrin ne heijastavat Suomen omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista viestintää sekä halua näyttäytyä aktiivisena ja moraalisesti oikeamielisenä toimijana kansainvälisellä näyttämöllä.
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
Suomi toimittaa Ukrainalle 43 miljoonan euron puolustustarvikeapupaketin
Suomi käynnistää 20 miljoonan euron koulutustukihankkeen Ukrainassa
Samaan aikaa vanhusten hoito hoitolaitoksissa on romahduspisteessä eikä rahaa löydy auttavien käsien palkkaamiseen, ei voi kuin ihmetellä hallituksen rahan jakelua ulkomaille ja asioiden priorisointia.
Kyllä ja Suomessa on muitakin avun tarpeessa mutta EI, ei riitä rahat kun pitää Ukrainan oligarkkien taskuihin lapioida mahdollisimman tarkkaan,meinasin sanoa ylimääräiset mutta eihän täällä ole ylimääräistä rahaa. Mistähän ne sitä oikein lapioi ???
Suomi ottaa velkaa, jotta voisi työntää rahaa Ukrainaan. Suomen valtion velka on jo yli 183 miljardia euroa.
Unkarilaisilla on valta sanoa kantansa rahoitetaanko loppumatonta sotaa. Demokraattinen johtaja kysyy kansan mandaattia sille jatketaanko vai ei.