Suomen Maailmanmestaruus yhdistää riitaisaa kansaa

Suomalaista yhteiskuntaa ovat jakanut monet asiat viime vuosina. Polarisaatio alkoi syventyä koronakriisin aikaan, kun monet suomalaiset huolestuneina alkoivat varoittaa kanssakansalaisiaan koronarokotteista ja niiden vaaroista. Omaan luonnolliseen immuniteettiinsa luottavista tehtiin  julkilausumilla ja mediaviestinnällä karusti häpeällinen ja vastuuton kansaosa, paria-luokka. Kokeellisesta ja nopeasti kehitetystä rokotteesta kieltäytyviä pilkattiin julkisesti, haukuttiin hulluiksi ja tiedevastaisiksi sekä kulkutautimyönteisiksi medioissa toimittajien ja julkimoiden ja joidenkin viranomaistenkin toimesta. Ehdottomimpia koronarokotteen äänitorvia olivat THL:n Lasse Lehtonen, ministeri Krista Kiuru toimittaja Sanna Ukkola, mediahenkilö Jone Nikula, ”informaatiovaikuttaja” Janne ”Rysky” Riiheläinen. Ministeri Kurvinen julisti kuinka kokeellisesta injektiosta kieltäytyjillä ”ei voi olla ihmisoikeuksia”, paljastaen tietämättömyytensä todellisista ihmisoikeuksista koskien kehollista itsemääräämisoikeutta.

Koronarokotejako oli yhteiskunnallisella tasolla henkiseen väkivaltaan rinnastuvaa segregaatiota, jonka seurauksena moni ”eristettiin” sosiaalisesti, eristäytyi ja masentui. Yhteiskuntajärjestys muutettiin oletetusti suojaavalle valmisteelle ehdolliseksi. Koronapassi, joka osoittautui lopulta tieteeseen perustumattomaksi (rokote ei estänytkään tartuttamista)  jakoi kansalaiset hyviin ja huonoihin, lääketieteellisen valmisteen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella. Sosiaalinen trauma syntyi niille suomalaisille, jotka eivät uuden mRNA-teknologian valmistetta halunneet ottaa tai siihen luottaneet. He jäivät ulos yhteiskunnasta, päälle heitä maalitettiin ja pilkattiin. Heille huudettiin työpaikoilla ja juostiin pakoon. Mielipidettä ja edes valintaa liittyen omaan kehoon ei kunnioitettu. Lääkevalmisteen ottamisesta tehtiin moraalinen parametri ilman riittävää tieteellistä todistetta.

Sosiaalista traumaa ei ole käsitelty, anteeksipyyntöä ei ole tapahtunut kansalaisten kesken eikä viranomaisten taholta ja rokotehaittaiset jäivät yksin mysteerisairauksiensa kanssa. Osa kiusaajista jatkaa edelleen kanssakansalaisten pilkkaamista ”foliohatuksi”, hörhöiksi, riistäen järkevyyden ja vakavasti otettavuuden näiltä kansalaisilta, asettaen oman ymmärryksensä ehdottomaan paremmuusasemaan, kieltäen geeniteknologian ja piikkiproteiinin aiheuttamat haitat, vaikka koronainjektioiden vakavista haitoista on tuhansia tieteellisiä tutkimuksia. Näistä suomalainen media ei ole kertonut, eikä siten osallistunut polarisaation korjaamiseen.

Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinen kudos sai koronakriisissä vaurioita, moni sairaanhoitaja valitsi terveytensä työn sijasta, kun työpaikolla pakotettiin koronarokotteeseen jos työnsä halusi pitää. Lukemattomat ystävyyssuhteet katkesivat, eivätkä ole palautuneet. Moni on kertonut, että perhesiteet katkesivat pysyvästi ja heidät kirjoitettiin ulos suvusta – yhden lääkevalmisteen ottamatta jättämisen takia. mRNA-injektiot haitat ja koronatoimien haitat on siten myös sosiaalisia.

Ottamatta jättäneet ovat olleet päätökseensä tyytyväisiä ja pysyneet terveinä, vaikka heille itsevarman pilkallisesti arkunkuvia läheteltiin. ”Tieteeseen luottavista” moni kärsii epämääräisestä mystisestä sairastelusta, alentuneesta immuniteetista ja nopeasti etenevistä syövistä

Nato-jäsenyyden kiistat ja mielipiteiden leimaaminen

Seuraava jakolinja oli kanta Nato-jäsenyyteen. Puolustusministeri Kaikkonen ei nähnyt kansanäänestystä edes ”tarpeelliseksi” ja Suomi liitettiin Natoon Marinin ja Niinistön johdolla epämääräisten pieniotantaisten galluppien puoltamana. Osa piti Nato-jäsenyyttä vaarallisen provosoivana sitoutumisena länsiliittoumaan Venäjän naapurimaana ja puolueettomuuden turvan kadottamisena. Perustelluista ulkopoliittista kannoista huolimatta heidät pelkistettiin typerryttävästi Venäjä-mielisiksi, eikä näkemyksiä kuultu muun muassa Nato-jäsenyyden kalleuden osalta.

Poliitikkojen tahtotilaa ja valtamedian kantoja myötäillen osa suomalaisista piti Nato-jäsenyyttä ehdottoman tärkeänä amerikkalaisena turvana oletetulta hyökkäysuhkalta idästä. Nyt USA on vetäytymässä NATOsta ja pelastajausko amerikkalaisiin murenee tosiasioiden edessä.  Pieni kauemmas näkevä suomalainen vähemmistö oli oikeassa turvallisuuspoliittisissa arvioissaan, vaikkakin se leimattiin paheksuttavaksi putinismiksi, vaikka Suomen edusta oli kyse. Enemmistön ääni oli Nato-asiassakin kova ja teilaava ja sivistysvaltiolle ominaista mielipiteitä kuulevaa ja kunnioittavaa älyllistä keskustelua oli vaikea käydä tässäkin asiassa.

Identiteettipolitiikan raivokkuus – minoriteetin asia nostetettu pois mittasuhteesta

Seksuaali-identiteettimielipiteet jakavat kansaa: pieni näkyvä ja äänekäs osa julistaa LGBT:tä. Vaikka avarakatseiset heteroihmiset sallivat ja hyväksyvät seksuaali-identiteettien monimuotoisuutta, silti heidät käsitelellään ikään kuin vihollisina. Valtaväestö kärsii hiljenee ja joutuu kävelemään varoen ”munankuorilla”, ettei satu tahattomasti ketään vähemmistöedustajaa loukkaamaan – lähestulkoon häpeämään omaa heteroidentiteettiään. Suurimmalla osalla ei ole mitään ongelmaa seksuaalivähemmistöjen suhteen, vaan ongelma on pakottaminen ja rahoitettu seksuaali-ideologian promootio. Järjen ja biologianvastaisten asioiden esittäminen medioissa on logiikkaa häiriinnyttävää. Kerrotaan, että mies voi synnyttää, kun mies nyt ei voi biologisesti synnyttää, eikä miehellä ole kuukautisia, ellei ole aiempi nainen ja nykyinen miesoletettu. Mieliä hämmennetään uuskielellä ja erikoistermeillä ja tämä aiheuttaa sekaannusta, ristiriitaa ja ihmisten syyllistämistä, kun he kamppailevat säilyttääkseen loogisen ajattelun, joka pohjautuu biologisiin tosiasioihin. Valtaväestöä ei voi syyttää tai syyllistää siitä mitä he itse ovat, eikä siitä etteivät he tunne seksuaalivähemmistöjen erikoissanastoa ja määritelmiä. Ideologian ajaminen menee tässäkin yhteiskunnallisen vastavuoroisen kunnioittamisen edelle.

Repivä ilmastoideologia

Ilmastopolitiikassa ihmissuhteita repii ääripääajattelua harjoittavat hyveelliset maailmanpelastajat, kun taas osa epäilee ilmastoideologialla ja politiikalla olevan taloudellisia Gren Tech- motiiveja. Monet tulevat raivoisan hyveellisinä esille muita ”parempina” luonnon ja ilmaston puolustajina neuvomaan. Somessa postataan kuinka ei saa pihalla haravoida, kun koppakuoriaiset talvehtivat- mikä jättää omakotitalon omistajan syyllistyneenä pihalle haravansa kanssa. Susien pelkääminen susialueella tuomitaan susivihaksi -kaupungin turvasta käsin. Luontoa rakastavat ja eläimiä rakastavat ihmisetkin syyllistetään, vaikka heidän luontoarvot ovat ihan samat kuin itseään nostavilla äänekkäillä. Ego ja huomiohakuisuus on pohjalla vaikuttava tekijä, jossa äänekäs profiloituu hyveellisempänä ja moraalisempana, itseään nostaen. Tämä on psykologinen ja individualistinen hyvevääristymä, ei todellinen arvojen eroavaisuus. Tämäkin on keinotekoista polarisaatiota. Raivokkaimpien tulee ymmärtää, että muiden hiljaisuus ei tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan maltillisuutta ja polarisaatiosta tietoista perääntymistä ja sopuisuuden hakemista. Yhteiskuntaa ei tule itse syödä sisältäpäin ulkoisten ideologioiden takia.

Suvivirttä ei saisi laulaa, mutta ukrainalainen natsiyksikkö tervetullut eduskuntaan

Jopa kansallisista perinteistä, mitä Suomessa on harjoitettu vuosisatoja, riidellään kiivaasti: saako koululapset laulaa Suvivirttä kevätjuhlassa, ja mietitään sen loukkaavuutta ateistin ja ei-kristillisen kokemuksena. Kansallisista perinteistä riitely on oman historian ja kulttuurillisten kivijalan piikkaamista. Suomen kristillistä kulttuuripohjaa, perinteitä ja arvoja ei kuulu eikä pidä pyydellä anteeksi ja poistaa marginaalisten näkemysten vuoksi. Kulttuurisotiminen varsinkaan oman kotimaan kulttuurin elementeistä ei rakenna maata, vaan murentaa kansakuntaa sisältäpäin.

Mainos

---

Monikulttuurisuus ja maahanmuuton määrä on yksi mielipiteitä jakava tekijä. Suomalaisuutta ja Suomen kulttuurin säilymistä puoltavat ja liiallista maahanmuuttoa vastustavat leimataan helposti äärioikeistolaisiksi tai rasisteiksi. Kun suomalaisia äärioikeistolaisia paheksutaan avoimesti ja raivokkaastikin, niin samaa paheksuntaa ei osoiteta ukrainalaiseen armeijayksikköä kohtaan, jolla on todistettu natsihistoria. Vasemmisto oli hiljaa kun natsitaustainen armeijayksikkö saapui eduskuntaan vierailulle. Nyt ei äärioikeisto ja natsi-ideologia ollutkaan ”mikään ongelma” eräänkin kansanedustajan mukaan.

Kansanedustaja Jenna Simula sanoo natsitaustaisen armeijayksikön vierailun olevan suuri kunnia ja poseeraa ukrainalaisten sotilaiden kanssa Suomen eduskunnan portaikossa. Moraalisen paheksunnan natsiyksikön vierailusta Jenna Simula väistää yksioikoisesti leimaamalla kanssakansalaisiaan ”itänaapurin kätyreiksi”. Simula ei vastannut tai kyennyt vastaamaan natsitaustaisen yksikön kansainvälisestikin kiisteltyyn historiaan ja ideologiaan ja valitsi helpon leimaamisen. Jälleen ei kyetä sivistyneeseen arvokeskusteluun argumentein ja perusteluin, vaan alennutaan pilkkaamaan toisia suomalaisia perustellustakin kritiikistä. Tämä ei ole sivistynyttä, se ei ole mielipiteiden kunnioittamista, mitä samaan aikaan niin kovin vaaditaan yleisellä tasolla. Mielipiteiden kunnioittaminen toteutuu ainoastaan silloin  kun kansan mielipide on ”linjassa” valtamedian ja poliitikkojen toisteleman viestin kanssa.

Jenna Simula puolusti Azov-vierailua: ”kriitikot ovat itänaapurin kätyreitä”

Polarisaatio ei ole voimakasta kansainvälisesti vertailtuna

Tutkimuksen mukaan suomalaisten poliittiset tunteet ovat kärjistyneet vuosina 2003–2022. Ihmiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin omaa puoluettaan kohtaan ja samalla kielteisemmin muiden puolueiden kannattajiin. Tämä niin sanottu affektiivinen polarisaatio näkyy koko puoluekentässä. Tutkijoiden mukaan Suomi ei kuitenkaan ole voimakkaasti polarisoitunut maa kansainvälisessä vertailussa. Vaikka poliittiset tunteet ovat vahvistuneet, suomalaisten arvot ja poliittiset näkemykset eivät ole eriytyneet yhtä voimakkaasti. Tutkimuksen perusteella vastakkainasettelu on lisääntynyt ennen kaikkea tunteiden tasolla, ei niinkään konkreettisissa poliittisissa näkemyksissä.

Sosiaalisen median alustojen algoritmit luovat kärjistynyttä yhteiskuntaa

Kuva polarisoituneesta Suomesta on osittain harhaa, osittain totta. Sosiaalisen median algoritmit nostavat näkyviin voimakkaimmat äärinäkemykset ja reaktiot. Mitä enemmän sisältö herättää suuttumusta, pelkoa tai vastakkainasettelua, sitä enemmän se leviää somessa. Hiljaiset, maltilliset ja sivistyneet näkemykset jäävät taka-alalle vähemmille tykkäyksille, vähemmälle näkyvyydelle. Sosiaalisen median ympäristö toimii  siten yhteisöä riitauttavasti ja hajottavasti. Ihmiset eivät näe somessa koko yhteiskuntaa, vaan sen osan, jonka algoritmit nostavat näkyville. Kun huomio keskittyy jatkuvasti ristiriitoihin, konflikteihin ja kärjistyksiin, alkaa myös käsitys ja kokemus todellisuudesta muuttua, kun näkyvin ja äänekkäin osa keskustelusta alkaa näyttää kokonaiskeskustelulta. Tämän vuoksi moni näkee verkossa jatkuvasti kärjistetyn ja epätodellisen version yhteiskunnasta. Pieni mutta äänekäs joukko voi näyttää enemmistöltä, kun algoritmit palkitsevat näkyvyydellä juuri kaikkein voimakkaimpia kannanottoja. Ihmiselle voi syntyä tunne, että koko maa on jatkuvassa konfliktissa, vaikka suurin osa suomalaisista ei elä maltillista arkeaan poliittisen ja ideologisen vastakkainasettelun kautta, ja päinvastoin välttelee sellaista. Suomalaiset ovat  aina olleet rauhaarakastava kansa.

Maltillisuutta ja sopuisuutta sosiaaliseen mediaan

Ulkomaisten somealustojen tekninen toimintamalli on haitallista kansakunnalle luoden vääränlaista kokemusta raivokkaasta ja riitaisasta kansakunnasta – ja kuka ja ketkä voisi hajanaisesta yhteiskunnasta hyötyä? Suomalaiset voivat itse vaikuttaa asiaan, ohittamalla kärjistetyt ulostulot, olla tykkäämättä ja olla jakamatta niitä, olemalla rakentavia, sopuisuutta ja keskitietä hakien, kunnioittamalla muiden näkemyksiä, lopettamalla pilkkaemojien ja pilkkavideoiden postaamisen perusteltuihin mielipiteisiin.

Suomalaisten tulee pyrkiä oman yhteiskunnallisen henkisen hyvinvoinnin takia maltillisuuteen ja perääntyä äärinäkemyksistä ja ulostuloista, vaikka ne sosiaalisen median klikkauksia tai hyveellistä egonostetta tai somen tulovirtaa toisivatkin. Emme voi itse jakaa omaa yhteisöämme erilaisiin ideologisiin leiriytymiin ja syyttää ja pilkata toisiamme näkemyksistä – siitä kärsii kaikki ja maailma ei parane. On keskityttävä Suomen vahvistamiseen kansakuntana, taloutena ja kansallisvaltiona ja yhteisönä turbulenttina aikana. On keskityttävä siihen mikä on suomalaisten ja Suomen etu – ei EU:n, Naton tai Ukrainan tai lääketeollisuuden etu. Suomen etuja ovat rauhan säilyminen ja hyvinvointivaltion säilyminen muun muassa.

Mielipidekiusaamiselle nollatoleranssi

EU komission usein toistelema ”yksimielisyyden” vaade  on itsessään  EU tasolla demokratiaa uhkaavaa. Demokratia edellyttää erimielisyyden hyväksymistä; yksimielisyyden vaatimus kaventaa julkista keskustelua. Yksimielisyyteen pakottaminen pilkkaamalla ja kiusaamaamalla ja leimaamalla ei myöskään kuulu sivistyneeseen demokratiaan. Yhteiskunnalliselle mielipidekiusaamiselle on oltava nollatoleranssi.

Suomen Leijonien Maailman mestaruuden kultamitali on luonnonlääkettä riitaisalle ja riitautetulle kansakunnalle. Eläköön Leijonat ja Suomi. Eläköön Suomen Leijona.

MAINOS:

POSIKAUPPA.com