Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on noussut jälleen keskustelun kohteeksi puolustettuaan ukrainalaisen Azov-rykmentin edustajien vierailua Suomessa. Simula julkaisi sosiaalisessa mediassa kirjoituksen, jossa hän varoitti nimissään toimivista huijaritileistä, mutta käytti samalla tilaisuutta puolustaakseen Azov-vierailua ja arvostellakseen sen kriitikoita.
”Azov-väen vierailu sai taas kaikenmoiset itänaapurin kätyrit kaivautumaan koloistaan esiin”, Simula kirjoitti.
Hän myös ihmetteli, kuinka kukaan voi edelleen uskoa Venäjän propagandaa. Huomiotta jäi kuitenkin se, että sodan aikana kaikkien osapuolten viestintä on väistämättä osa informaatiosotaa – propagandaa. Siksi myös Ukrainan ja sen sotilasyksiköiden julkisia esiintymisiä tulisi arvioida kriittisesti, ei vain Venäjän viestintää.
Simulan kommentit liittyvät toukokuun lopussa järjestettyyn vierailuun, jonka aikana Azov-rykmentin komentajia ja upseereita vieraili Helsingissä. Vierailun aikana he tapasivat kansanedustajia, viranomaisia sekä turvallisuusalan toimijoita ja esittelivät Ukrainan rintamatilannetta, droonisodankäyntiä sekä yksikkönsä toimintaa.
Simula julkaisi vierailusta myös aiemmin kuvia, joissa hän esiintyy Azov-edustajien kanssa sekä eduskunnassa että Suomenlinnassa. Tuolloin hän kiitti Ukrainaa siitä, että sen joukot ”taistelevat koko Euroopan puolesta” ja ilmoitti yhteistyön jatkuvan.
Äärinationalistinen Ukrainan armeijayksikkö kävi markkinoimassa sotaa Suomessa
Kiistanalainen tausta
Azov on yksi Ukrainan tunnetuimmista sotilasyksiköistä, mutta samalla myös yksi kiistanalaisimmista. Yksikkö perustettiin vuonna 2014 vapaaehtoispataljoonana, jonka riveissä vaikutti äärioikeistolaisia ja ultranationalistisia toimijoita. Myöhemmin yksikkö liitettiin osaksi Ukrainan kansalliskaartia.
Kansainvälisessä keskustelussa Azoviin on vuosien ajan liitetty kysymyksiä äärinationalismista, symboliikasta sekä liikkeen historiallisista yhteyksistä ukrainalaiseen nationalistiseen perinteeseen. Vaikka Ukrainan valtio on pyrkinyt integroimaan yksikön osaksi virallista armeijarakennetta, keskustelu sen ideologisesta perinnöstä ei ole kadonnut.
Juuri tämä tausta on tehnyt myös Suomen-vierailusta poikkeuksellisen. Vierailussa ei vaikuttaisi olleen kyse pelkästään sotilaallisesta yhteistyöstä tai tiedonvaihdosta, vaan myös Azovin julkisuuskuvan rakentamisesta Euroopassa.
Vierailua arvosteltiin sodan markkinoinnista
Vierailua käsiteltiin aiemmin kriittisesti Posi TV:n julkaisemassa artikkelissa, jossa Azovin esiintymistä kuvattiin osaksi laajempaa imagonrakennusta, jossa yksikkö esittelee itseään modernina, teknologiaa hyödyntävänä eliittijoukkona.
Artikkelissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Azov korostaa viestinnässään nuorten vapaaehtoisten merkitystä, teknologista osaamista ja eliittijoukon identiteettiä. Tällainen viestintä voi romantisoida sodankäyntiä ja tehdä aseellisesta toiminnasta houkuttelevan näköistä erityisesti nuorille.
Vierailun ajoitus on herättänyt myös kysymyksiä. Ukrainan puolustus kärsii edelleen vakavasta henkilöstövajeesta, ja maan asevoimat tarvitsevat jatkuvasti uusia sotilaita sekä ulkomaista tukea. Tämän vuoksi osa tarkkailijoista on tulkinnut Azovin Euroopan-kiertueita myös rekrytoinnin ja tukiverkostojen rakentamisen näkökulmasta.
Simula leimasi kriitikot propagandan levittäjiksi
Sen sijaan, että Simula olisi vastannut Azovia koskeviin historiallisiin tai ideologisiin kysymyksiin, hän kohdisti huomionsa vierailun arvostelijoihin. Kansanedustaja kuvasi kriitikoita ”itänaapurin kätyreiksi” ja yhdisti heidät Venäjän propagandaan.
Retoriikka on herättänyt keskustelua siitä, kaventaako se mahdollisuuksia käydä avointa keskustelua Azovin kaltaisten toimijoiden taustoista. Ukrainan tukeminen ja Venäjän vastustaminen ovat Suomessa laajasti hyväksyttyjä näkemyksiä, mutta on tärkeää myöntää se tosiasia, että kaikki Ukrainaan tai Azoviin kohdistuva kriittinen tarkastelu ei automaattisesti tarkoita Venäjän narratiivien tukemista.
Keskustelun ytimessä onkin kysymys siitä, missä määrin suomalaispoliitikot ovat valmiita tarkastelemaan yhteistyökumppaneidensa taustoja kriittisesti. Simulan julkaisut eivät käsittele Azovin historiaa tai siihen liittyviä kansainvälisiä kiistoja, vaan ne keskittyvät puolustamaan vierailua ja arvostelemaan sen vastustajia.
Zelenski nimesi armeijan yksikön natsijärjestön mukaan — Puola reagoi
Poliittinen ristiriita
Azov-vierailu on nostanut esiin myös laajemman kysymyksen suhtautumisesta nationalismiin. Suomessa viranomaiset ja poliitikot ovat suhtautuneet erittäin kriittisesti kotimaisiin äärinationalistisiin liikkeisiin, mutta Azovin kohdalla vastaavaa keskustelua ei ole käyty samalla voimakkuudella.
Tämä ristiriita näkyy erityisesti siinä, että osa poliitikoista on esiintynyt avoimesti Azov-edustajien kanssa ja kiittänyt heidän toimintaansa ilman julkista pohdintaa yksikön historiallisista kiistakysymyksistä.
Jenna Simulan viimeisin ulostulo osoittaa, ettei keskustelu Azovin roolista Suomessa ole päättymässä. Päinvastoin kansanedustajan kommentit näyttävät syventäneen kiistaa siitä, missä kulkee Ukrainan tukemisen, sotilaallisen yhteistyön ja poliittisesti kiistanalaisten toimijoiden legitimoinnin välinen raja.
MAINOS:
