Suomen ilmatilan koskemattomuutta rikottiin

Kouvolan pohjoispuolelle pudonneen ukrainalaisen sotilasdroonin osia. Kuva: Poliisi

Sunnuntaina Suomeen pudonneet vieraat sotilasdroonit ovat paljastaneet droonin mentäviä turvallisuusaukkoja ja aiheuttaneet pelkoakin kansalaisissa. Kouvolan pohjoispuolelle osunut drooni sisälsi räjähtämättömän taistelukärjen, minkä vuoksi viranomaiset joutuivat suorittamaan hallitun räjäytyksen sunnuntai-iltana. Toinen Kouvolassa maanantaina maahan iskeytynyt drooni räjäytettiin maanantaina ja tehtiin vaarattomaksi.

Luumäen alueella pudonneen droonin osien laajuus viittaa siihen, että drooni olisi räjähtänyt ilmassa – joidenkin asiantuntija-arvioidenkin mukaan oli. Viranomaiset eivät ole sitä vahvistaneet ja tutkivat edelleen, räjähtikö laite osuessaan maahan vai aikaisemmin.

Putoamispaikat olivat harvaanasuttuja, mutta siltikin riskialttiita, yksi putosi Kouvolassa lähelle hevostilaa. Asiasta uutisoitiin päälehdissä hymyilevin haastattelukuvin. Kuitenkin moni suomalainen koki eilen harhailevien ukrainalaisten taisteludroonien takia kaikkea muuta kuin hymyä – pelkoa, huolta ja unettomuutta.

Törkeä vaaran aiheuttaminen ja alueloukkausepäily

Tutkinta etenee törkeänä vaaran aiheuttamisena, ja alueloukkausepäily on arvioinnissa. Keskusrikospoliisi ja Rajavartiolaitos ovat perustaneet yhteisen tutkintaryhmän, mutta yhä epäselvää on, kuka tai mikä taho on varmuudella vastuussa, tai vastuutetaan. Yksi drooneista on Ilmavoimissa tunnistettu ukrainalaiseksi taisteludrooniksi.

Iltapäivälehdissä on syyksi kammettu Venäjää. Mutta tiedot viittaavat siihen, että kyseessä on ukrainalaiset droonit, jotka harhautuivat kohteistaan.  Niiden harhauttaminen on Venäjältä tietenkin itsesuojelullinen toimi ohjata niitä pois omalta alueeltaan. Ukraina on ilmeisimmin droonit ampunut ja siten vaaran aiheuttanut Suomelle ja suomalaisille. Aiemmin viikolla Virolle ja virolaisille, Latvialle ja latvialaisille samalla lailla.

Suomen koskemattomuutta rikottiin

Miten hyvin Suomen viranomaiset pystyvät suojelemaan ilmatilaa, kun räjähteillä ladattuja sotilasdrooneja  pääsee harhailemaan syvällekin Suomen alueelle, vaarantaen ihmishenkiä ja infrastruktuuria. Se, että droonit ovat päässeet syvälle Suomeen, herättää vakavia kysymyksiä ilmapuolustuksen aukoista, vaikka vahvasti puhutaankin koskemattomuuden valvonnasta ja hävittäjien minuuttivalmiudesta. Nyt koskemattomuutta kuitenkin rikottiin- kolmen ulkomaalaisen droonin voimin.

Tapaus herättää kansalaisissa huolta ja vakavia kysymyksiä  Suomen valmiuksista reagoida ilmatilaloukkauksiin ja suojata maan koskemattomuutta. Vaikka tapahtuma ei tällä hetkellä ole johtanut henkilövahinkoihin, eikä sotilaallisiin toimiin tai seurauksiin, silti pienikin tekninen virhe tai virhetulkinta voi aiheuttaa vakavia ja kohtalokkaita sekaannuksia ja seurauksia.

Kansainvälisen oikeuden mukaan harhautunut drooni on  vahinko, eikä tahallinen hyökkäys. Tämän presidenttikin totesi, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Kuitenkin kuusimetriset räjähdeladatut sotilasdroonit vapaalla pudotuksella Suomen ilmatilassa muodostaa uhkan. Vaikka vahingoilta ja kuolonuhreilta onnekkaasti vältyttiin, silti tapaus nostaa esiin kansainvälisen vastuun ja korvausvelvollisuuden kysymykset.

Noottia ei Ukrainalle ole annettu

Suomen johdon olettaisi jo antaneen virallisen nootin Ukrainalle ja vaatia selvitystä tapahtuneesta, mutta toistaiseksi sellaista ei ole tehty, tai ilmoitettu tehdyn. Tämä vaitonaisuus kyseenalaistaa Suomen johdon kykyä käyttää diplomaattisia keinoja ja diplomaattista tahtoaan suojellakseen omaa aluettaan ja kansalaisiaan. Suojellaanko tässä Ukrainan sotatoimia vaiko Suomea?

Artikla 5?

Kysymys NATO:n artikla 5:stä herää myös. Vaikka harhautunut drooni ei yksin aktivoisikaan artiklaa, mutta jos harhadroonien seurauksena olisi suomalaisten kuolemia tai vakavaa tuhoa, tapaus loisi paineita kansainväliseen arviointiin ja oikeudelliseen vastuuseen. Harhaantuneet aseelliset droonit eivät ole enää vain tekninen ongelma tai ”onnettomuus” tai vahinkolaukaus, vaan potentiaalinen kansainvälinen kriisin ja eskalaationkin pohja.

Suomen johdon vaiteliaisuus ja kritiikittömyys Ukrainaa kohtaan vaaran aiheuttamisesta Suomen maaperällä on outoa. On sanottu, että maa ei ole hyökkäyksen kohteena, mutta silti taisteludrooneja tänne tuli. Lopputulos voisi olla yhtä tuhoisa, oli sitten kyseessä kohdennettu drooni tai harhaantunut drooni.

Ukraina on pyytänyt anteeksi droonien putoamista Suomen maaperälle diplomaattisia kanavia pitkin.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Islanti pyysi Brysseliä pysymään erossa maan EU-kansanäänestyksestä – ”Ulkomaista puuttumista ei suvaita”

Islannin hallitus kannattaa EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamista, mutta Brysselin apua se ei kampanjaansa halua. Islannin viranomaiset ovat viestittäneet Euroopan komissiolle, ettei sen pidä sekaantua elokuun kansanäänestykseen. Islannissa järjestetään 29. elokuuta kansanäänestys siitä, jatketaanko maan EU-jäsenyysneuvotteluja yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Islannin hallituksen mukaan mukaan kyse ei vielä ole varsinaisesta äänestyksestä EU-jäsenyydestä. Mikäli neuvottelut johtaisivat jäsenyyssopimukseen, lopullinen sopimus tuotaisiin […]

1 t sitten

Porin Kristilliseen kouluun kohdistui uhkaus – poliisi tavoitti uhkaajan nopeasti

Porin Kristilliseen kouluun lähetettiin maanantaina uhkaava sähköpostiviesti. Poliisi sai viestin lähettäjän nopeasti selville ja kertoo, ettei kouluun kohdistu tällä hetkellä uhkaa. Lounais-Suomen poliisi sai maanantaina 10. elokuuta iltapäivällä tiedon Porin Kristilliseen kouluun kohdistetusta uhkaavasta sähköpostiviestistä. Poliisi ryhtyi selvittämään asiaa ja tavoitti viestin lähettäjän vielä saman illan aikana. Viestin lähettäjä on alaikäinen nuori. Poliisin mukaan nuori […]

Rikokset 1 t sitten

Serbian presidentti varoittaa Eurooppaa suuremmasta sodasta: ”Olemme sen alussa”

Serbian presidentti Aleksandar Vučić arvioi maailman olevan matkalla kohti nykyistä huomattavasti suurempaa sotaa. Hänen mukaansa Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan ei ole näköpiirissä nopeaa kompromissiratkaisua, eikä hän usko sodan päättyvän ennen ensi kevättä. Serbian presidentti Aleksandar Vučić on esittänyt synkän arvion Venäjän ja Ukrainan välisen sodan tulevaisuudesta sekä konfliktin mahdollisesta laajenemisesta. Vučić kommentoi asiaa Axel […]

Geopolitiikka 2 t sitten