Suomen hallitus on ilmoittanut tukevansa Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan Euroopan unioni ottaisi jopa 90 miljardin euron yhteisvastuullisen lainan Ukrainan tukemiseksi vuosina 2026–2027. Rahoitus järjestettäisiin EU:n nimissä otettavalla velalla, josta jäsenvaltiot vastaavat yhdessä taloutensa koon mukaisilla takauksilla. Suomen laskennallinen vastuu nousisi noin 1,4 miljardiin euroon.
Hallituksen mukaan velan hoito pyritään järjestämään EU-budjetin sisäisin keinoin ilman suoria jäsenmaksujen korotuksia. Käytännössä kyse on kuitenkin jälleen uudesta yhteisvelkajärjestelystä, joka kasvattaa EU:n velkataakkaa ja sitoo jäsenmaat pitkäaikaisiin vastuihin epävarmassa taloustilanteessa. Useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, kamppailevat jo valmiiksi kasvavan julkisen velan kanssa.
Ehdotettu rahoitusmalli jatkaa kehitystä, jossa poikkeuksellisiksi tarkoitetuista yhteisvelkaratkaisuista on muodostumassa yhä pysyvämpi osa EU:n kriisipolitiikkaa. Ukrainan tukeminen perustuu velanottoon, jonka takaisinmaksu siirtyy tuleville vuosille ja lopulta jäsenmaiden veronmaksajien vastuulle. Samalla keskustelu EU:n velkavastuiden rajoista ja demokraattisesta kontrollista jää vähäiseksi.
Kritiikkiä herättää myös se, että vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja ei juuri avata julkisuudessa. Nyt valittu malli nojaa lähes yksinomaan velkarahoitukseen, vaikka se lisää epävarmuutta tulevista kustannuksista ja vastuista. Hallitus ei ole esittänyt tarkkaa arviota siitä, millaisia vaikutuksia uudella lainajärjestelyllä voi olla EU:n ja Suomen julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä.
Suomen näkökulmasta päätös merkitsee sitoutumista entistä syvempään EU-tason velkavastuuseen samaan aikaan, kun kotimaassa toteutetaan säästöjä ja julkista taloutta sopeutetaan. Hallitus perustelee linjaansa solidaarisuudella ja Ukrainan rahoitustarpeilla, mutta taloudellisten riskien ja velkavastuiden kasvu jää poliittisessa viestinnässä taka-alalle.
Kokonaisuutena hallituksen tuki vahvistaa suuntausta, jossa EU vastaa kriiseihin yhä useammin yhteisvelalla. Samalla avoimeksi jää, missä vaiheessa tästä poikkeuksesta tulee pysyvä rakenne – ja kuka lopulta kantaa vastuun, jos velkavetoisesta tukipolitiikasta muodostuu pysyvä rasite unionin taloudelle.
Toimittaja
Juha Korhonen
