Stubb lupaa EU- ja NATO-jäsenyyttä Ukrainalle omin luvin

Ensimmäisessä kappaleessa on ensimmäinen asiavirhe. European Pravda kuvaa Stubbin olevan yksi niistä poliitikoista, joiden tärkeys Ukrainalle ylittää monin verroin hänen virallisen asemansa koska hän yksi niistä harvoista eurooppalaisista poliitikoista, joilla on hyvä, läheinen suhde Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa.

PosiTV:n Samuel Gryning tiedusteli Valkoisesta talosta Stubbin suhteesta Trumpiin. ”Valkoisesta talosta Posi TV:lle vastasi presidentin erityisavustajana ja johtavana apulaislehdistösihteerinä toimiva Anna Kelly. Presidentti Trumpilla on erittäin hyvä suhde pääministeri Stubbiin, mistä esimerkkinä on heidän laivanrakennussopimuksensa, joka tukee amerikkalaisia työpaikkoja, Kelly vastasi.”

Suhde on ilmeisesti hyvä mutta ei läheinen, koska tittelit eivät ole selvillä.

Joka tapauksessa tämä läheiseksi uskottu/uskoteltu suhde on tehnyt European Pravdan mukaan Stubbista luonnollisen välittäjän Yhdysvaltain suuntaan keskusteluissa sodan lopettamisesta, ja koska Suomen omat kokemukset sodasta Neuvostoliiton kanssa tekevät Stubbin osallistumisesta entisestäänkin merkittävämpää. European Pravda tosin puhuu Venäjästä mutta kyseessä oli Neuvostoliitto, johon Ukraina itsekin kuului. Toinen asiavirhe, ei vahinko, sillä saman tien kerrotaan Stubbin isän, Göranin, olevan kotoisin Karjalasta, jonka neuvostoarmeija myöhemmin miehitti.

”Ei tule olemaan kysymys kuolleista sotilaista. Kyse on uhkasta regiimille.”

Stubb kertoo käyvänsä mahdollisimman usein Kiovassa koska on tärkeää puhua ihmisille, puhua presidentille, puhua hallinnolle ja saada tuntumaa mitä on meneillään.

”Totta kai, asiat näyttävät olevan nyt paljon paremmin kuin kaksi ja puoli vuotta sitten. […] Minun mielestäni, juuri nyt, jos katsotaan sotilaallista puolta, Ukrainan offensiivi on ollut hyvin voimakas viimeiset 8-9 kuukautta. Jos katsotaan pelkkiä numeroita, pohjimmiltaan te eliminoitte 30 000 – 35 000 venäläistä sotilasta kuukaudessa koska pystytte toteuttamaan pitkän kantaman iskuja venäläisen yhteiskunnan ytimeen. Tarkoitan öljynjalostamoja Pietarin alueella tai Moskovassa tai Wildberries-yhtiön logistiikkakeskuksia tai Shaheed-ohjuksia valmistavia tehtaita. Kaikki nämä osoittavat että Ukraina toimii paljon paremmin.”

Toim.huom. Venäläiset sotilaat eivät ole taisteluasemissa Pietarissa tai Moskovassa siviilialueella.

”Mutta se ei tarkoita,  ettei talvi olisi tulossa. Se tulee, ja se on yksi syistä miksi Suomi työskentelee ahkerasti Ukrainan energiansaannin parissa, sähkön, dieselgeneraattorien parissa, esimerkiksi, joita valmistaa suomalainen yritys Wärtsilä.”

Toim.huom. Wärtsilän antamien tietojen mukaan suurin osakkeenomistaja on ruotsalainen Investor AB 17,7 prosentin osuudella. Kaikkiaan ulkomaisen ja hallintarekisteröidyn omistuksen osuus on 62%.

”Meidän täytyy valmistautua pahimpaan. Niin se vain on,” Stubb lausuu.

Stubb sanoo myös, että Putinilla tai Venäjällä ei ole syytä lopettaa sotaa koska talous ei tule olemaan syy; Venäjän taloudella menee huonosti mutta se ei tule olemaan syy sodan lopettamiseen.

Toim.huom. EU:n julkisen velan suhde bkt:n on 82,9%, Suomen 89,8%, Ukrainan 85-105% ja Venäjän 18-22%. Suomen osalta Suomen Pankki odottaa velkasuhteen nousevan 91 prosenttiin tämän vuoden puolella ja yli 99 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Kuolleet ja haavoittuneet sotilaat eivät myöskään tule olemaan sodan lopettamisen syy sillä puhumme jo nyt yli miljoonasta [kaatuneesta venäläisestä], eikä sillä ole merkitystä Venäjälle.”

Stubb uskoo, että 65% Venäjän väestöstä haluaa sodan loppuvan koska Ukraina on iskenyt öljyjalostamoihin, ja se on nostanut polttoaineiden hintoja sekä johtanut säännöstelyyn. Myös internet on suljettu pariin otteeseen.

Toim.huom. Venäjän väestön keskuudessa enemmistö toivoo rauhanneuvotteluja, mutta kieltäytyy myönnytyksistä. Vaikka halu lopettaa sota on korkea (62-64%), vain noin neljännes (25 %) venäläisistä on valmis tekemään myönnytyksiä Ukrainalle tai lännelle rauhan saavuttamiseksi.

Mielipide-kyselyissä yli puolet vastaajista (noin 55–59 %) on sitä mieltä, että jos rauhaa ei saavuteta neuvottelemalla, Venäjän tulee koventaa otteitaan ja lisätä iskuja Ukrainaan.

Venäjän viranomaiset ovat todella tehneet laajoja alueellisia mobiili-internet-sulkuja suojautuakseen Ukrainan drooni-iskujen GPS-ohjaukselta.

Joten jos Venäjä lopettaa sodan, Stubb päättelee, se johtuu siitä että sota on uhka regiimin vakaudelle.

”Suuri kysymys kuitenkin on, mobilisoiko Venäjä. Jos Venäjä mobilisoi 300 000 – 500 000 sotilasta, sillä tulee olemaan suora vaikutus nuoriin miehiin Pietarissa ja Moskovassa”, Stubb järkeilee jatkaen olevansa Venäjän historian opiskelija, mutta ettei silti teeskentele kykenevänsä ennustamaan tulevaisuutta.

”Ainoa mitä voin sanoa, on että Ukrainalla menee nyt paljon paremmin poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti kuin vuosi sitten, puhumattakaan kaksi tai kolme vuotta sitten. Luvut ovat, minun mielessäni, Ukrainan puolella.”

Vaikka Stubb väitteli tohtoriksi (PhD) London School of Economics and Political Science (LSE) -yliopistosta vuonna 1999, suomalaiset ovat useiden näytteiden pohjalta tietoisia Stubbin heikosta (numero-)päästä.

Toim.huom. Kansainvälisten puolustus- ja tiedusteluanalyysi-instituutioiden — kuten CNA ja RUSI — mukaan Ukraina tilastoi virallisiin miestappiolukuihinsa vain omat vakinaiset kansalaisensa, eikä se sisällytä niihin kansainvälisen legioonan ulkomaisia palkkataistelijoita tai vapaaehtoisia.

Puolalaiset muodostavat yhden suurimmista kansallisuuksista Ukrainan puolella taistelevissa ulkomaisissa joukoissa. Puolan laki kieltää virallisesti kansalaisiaan osallistumasta vieraan vallan armeijaan ilman erillistä puolustusministeriön lupaa, minkä vuoksi moni taistelee virallisen järjestelmän ulkopuolella vapaaehtoisena. On arvioitu, että puolalaisia olisi kaatunut 10 000 henkilöä.

Ukrainan viralliset ilmoitukset omista miestappioistaan ovat sodan aikana ”sotasalaisuus” jotta tosiasiat eivät vaikuttaisi kotirintaman taistelutahtoon.

”Tullaan perustamaan neuvottelijaryhmä sodan lopettamiseksi”

Kysymys: ”Odotatko henkilökohtaisesti, että sinulla on pääsy kaikkeen tietoon ja tiedustelutietoon, että sota voisi loppua pian, tai vähintäänkin että tulitauko voisi tulla pian? ”

Stubb vastaa olevan mahdotonta antaa sille päivämäärää, ja työtä on tehtävä kolmella raiteella, joihin kuuluvat Ukrainan tukeminen, pakotteiden jatkaminen ja taustalla tapahtuvat neuvottelut.

Ensimmäinen raide on Stubbin mukaan Ukrainan jatkuva varustaminen sotilaallisella ja taloudellisella tuolla, erityisesti ilmapuolustuksella kuten amerikkalaisilla Patriot-ohjuksilla. Toinen raide keskittyy Venäjän sotateollisuuteen kohdistuvaan pakotepolitiikkaan, ja kolmas raide kattaa sekä julkiset että taustalla tapahtuvat neuvottelut.

Ei kuitenkaan ole näkyvissä merkkejä, että Venäjä olisi halukas aloittamaan neuvottelut.

Toim.huom. Sergei Lavrov on sanonut aivan suoraan, että neuvottelupeli ei enää kiinnosta. Venäjällä on jo ymmärretty ja suostuttu uskomaan, että länsimaiden sanaan ei voi luottaa ja että neuvotteluja käytetään — kuten Minsk I- ja II-sopimuksista sekä Ankaran sopimuksesta nähtiin — Ukrainan aseistamiseen ja sodan pitkittämiseen.

Stubb sanoo luottavaisena että jolloinkin kuitenkin koittaa päivä, jolloin Venäjä ymmärtää hävinneensä sodan tai ettei se saavuta strategisia tavoitteitaan […] yritämme saada Venäjän neuvottelupöytään.

Toim.huom. Elokuun lopun ja syyskuun alun 2026 tilannetiedot sekä riippumattomien ajatushautomoiden, esimerkiksi Institute for the Study of War´in (ISW) raportit vahvistavat, että Venäjä on onnistunut murtamaan Ukrainan aiempia linjoja ja tiukentaa otettaan Donbassin viimeisistä suurista puolustuslinnakkeista.

Venäjä on onnistunut valtaamaan Kostjantynivkan kaupungin, mikä repi auki Ukrainan eteläisen puolustusankkurin ja avasi venäläisille suoran tien edetä kohti pohjoista, kertoo hollantilaisen säätiön operoima The Moscow Times.

Elokuun aikana Venäjä onnistui tekemään poikkeuksellisen syvän, noin 8–10 kilometrin pistomaisen läpimurron rintamalinjan läpi Donbassissa. Ukrainan joukot eivät ole kyenneet motittamaan tai pysäyttämään tätä kapeaa kiilaa, vaan rintama on vaarassa murtua laajemmin.

Ukrainalaiset upseerit ja länsimaiset asiantuntijat myöntävät rintaman olevan vakavassa kriisissä. Ukraina pyrkii sitomaan Venäjän joukkoja ja kuluttamaan niitä omilla drooni- ja ohjusiskuillaan, mutta aloite maasodassa on tällä hetkellä vahvasti Venäjällä. Sotilasasiantuntijat arvioivat, että Venäjän joukot voivat saavuttaa Kramatorskin ja Slavianskin ydinalueet viimeistään vuoden 2027 aikana, ellei Ukrainan rintama romahda jo sitä ennen.

Haastattelija Serhiy Sudorenko kysyy mikä Euroopan rooli tulee olemaan , kun neuvottelut alkavat?

Stubb sanoo tulevansa pienestä maasta ja tuntevansa sen vuoksi että hänen on parasta pysytellä takahuoneessa. ”Tehtäväni on toimittaa tietoja Ukrainasta Yhdysvalloille, Yhdysvalloilta Ukrainalle, ja jos on tarve toimittaa tietoja Venäjälle, olen onnellinen tehdessäni senkin. Tunnen, että Yhdysvallat ovat neuvottelujen johdossa. He tarjoavat suojakatoksen.”

”Mutta tietenkään emme voi tehdä Eurooppaa koskevia päätöksiä Euroopan ohi. Joten yritän työskennellä takahuoneesta käsin ja olla yhteydessä mahdollisimman moniin ihmisiin.”

Haastattelija kysyy ”Jos teille tarjottaisin neuvottelijan roolia, suostuisitteko?”

Stubb vastaa ilman muuta suostuvansa, jos sellaista esitetään, mutta uskovansa että neuvottelut hoitaa ryhmä.

Toim.huom. Toukokuun 25.–26. päivinä 2026 Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sekä liittoneuvoston kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Grigori Karasin ilmoittivat virallisesti, ettei Moskova hyväksy Stubbia neuvottelijaksi Ukrainan sodan ratkaisemiseksi koska tämä on aktiivisesti ajanut Venäjän vastaisten pakotteiden kiristämistä ja ilmaissut halunsa aiheuttaa Venäjälle ”strategisen tappion”.

Joten julkiset pakit saatuaan Stubb itse kieltäytyi 11. kesäkuuta Ukrainan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan esityksestä toimia Euroopan pääneuvottelijana. Stubb ilmoitti, että Eurooppaa tulisi neuvottelupöydässä edustaa isompien maiden, kuten Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian (ns. E3-ryhmä), kun taas Suomen kaltaiset maat voivat toimia prosessin taustatukena.

Venäjä pitää Stubbia puolueellisena toimijana.  25. elokuuta 2026 eli päivää ennen European Pravdan haastattelua uutistoimisto Reuters kertoi Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin nimittäneen Stubbia virallisesti ”sotapuolueen” näkyväksi edustajaksi, koska Stubb oli asettunut tukemaan Ukrainan iskuja syvälle Venäjän alueelle.

Haastattelija sanoo Ukrainassa tunnettavan syvää kunnioitusta kokemustanne kohtaan. Jää epäselväksi tarkoittaako haastattelija Suomea vai Stubbia henkilökohtaisesti.

Stubb kuitenkin vastaa näin olevan ehkä siksi, että Suomen ja Ukrainan kokemukset ovat samankaltaiset. ”Vuonna 1939 Venäjä hyökkäsi ja kävimme läpi talvisodan hyvin ankarissa olosuhteissa. […]

Stubb on epätarkka. Hyökkääjä oli Neuvostoliitto. Osana hyökkääviä joukkoja oli Ukrainan SNT, joka taisteli suomalaisia vastaan mm. Raatteentiellä. Tuhansia ukrainalaisia kaatui Suomussalmella ja Kainuun korpiin. Ei olisi ollut sopimatonta mainita tätä, koska suomalaiset säälivät vangiksi jääneitä ukrainalaisia. Suomussalmella on nykyään jopa muistomerkki ukrainalaisille.

”Ja sitten meillä oli tietysti jatkosota.” ”Meille se oli taistelua itsenäisyydestä,  suvereeniudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta.”

Toim.huom. Jatkosota (1941–1944) päättyi Moskovan välirauhasopimukseen 19. syyskuuta 1944. Tämän sopimuksen ehtoihin kuului Neuvostoliiton vaatimus siitä, että Suomen oli karkotettava tai riisuttava aseista maassa olevat saksalaisjoukot (Operaatio Birke/Lappi) 15. syyskuuta mennessä. Koska saksalaiset eivät poistuneet määräaikaan mennessä, entisten liittolaisten välille syttyi Lapin sota.

”Mutta me menetimme osan suvereeniteetistamme. Emme olleet yhtä vapaita kuin ukrainalaiset tulevat olemaan tämän sodan jälkeen.”

Toim.huom. Kuinka vapaa Ukraina tulee olemaan velkaisena, infrastruktuuri ja väestö tuhottuna täyttäessään EU:n liittymisehtoja ja NATOn jäsenyysehtoja? Jos Ukrainalle edes jää sodan päätyttyä tilaisuutta valita.

”Pidemmän päälle Venäjä ei kestä tätä sotaa.”

Kysymys. ”Onko mitään reseptiä tai opetusta, jonka Ukraina voisi oppia kokemuksistanne tuona aikana?”

Ainoa, mikä tulee mieleen on suomalainen sana sisu. ”Se on pohjimmiltaan sitkeyttä, sisua ja läpipuskemista. Ja näen sitä paljon ukrainalaisessa nyky-yhteiskunnassa […],” Stubb sanoo.

”Mutta ei voi verrata modernia sodankäyntiä 80 vuoden takaiseen aikaan. Yksi asia on kuitenkin melko lailla samanlainen, jos katsoo taisteluissa kaatuneiden venäläisten määrää verrattuna ukrainalaisiin kaatuneisiin, ja neuvostoliittolaisten kaatuneiden määrää suomalaisten kaatuneiden määrään, päivän päätteeksi suhdeluvut ovat melko lailla samanlaiset.”

”Mutta uskon, rehellisesti, että te olette jo voittaneet sodan, mutta että te lopulta voitatte sodan,” Stubb sanoo syvämietteisesti. ”Jos suuri hyökkääjä yrittää kieltää maalta itsenäisyyden, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden, ja tuo maa selviytyy, silloin se määritelmän mukaan on voittanut. Siksi me Suomessa puhumme ´puolustusvoitosta´.”

Toim.huom. Kansainvälisten puolustuspolitiikan tutkimuslaitosten ja riippumattomien asiantuntijoiden mukaan Venäjän kaatuneiden määrää on sodan aikana liioiteltu poliittisista syistä puolin ja toisin.

Länsimaiset viralliset tahot — kuten Yhdysvaltain ja Britannian puolustusministeriöt sekä NATO — ilmoittavat usein kokonaistappiot, jotka sisältävät kaatuneiden lisäksi myös haavoittuneet, kadonneet ja vangitut. Tämä nostaa luvut julkisuudessa satoihin tuhansiin, mikä luo helposti harhavaikutelman pelkistä kuolleista.

Riippumaton venäläinen mediasivusto Mediazona yhdessä BBC Russian -toimituksen ja vapaaehtoisten kanssa ylläpitää kaikkein tarkinta, nimeltä vahvistettua tietokantaa Venäjän kaatuneista. Heidän lukunsa on 60 000 – 65 000 kaatunutta. Toinen riippumaton venäläinen media, Meduza, on yhteistyössä tilastotieteilijöiden kanssa arvioinut tilastollisin menetelmin kaatuneiden luvuksi 120 000 – 140 000.

Sotilastilastoinnissa noudatetaan yleensä kaavaa, jossa jokaista yhtä kaatunutta kohden on noin 3–4 haavoittunutta. Jos Venäjällä on kuollut noin 130 000 miestä, haavoittuneita on noin 400 000. Tällöin kokonaissumma nousee yli puolen miljoonan. Poliittisessa viestinnässä nämä kaksi käsitettä kuitenkin usein sekoitetaan tahallaan.

Kysymys: ”Tarkoitatko että Suomi voitti sodan?”

”Kyllä, ehdottomasti. Tarkoitan, meille, me kutsumme sitä puolustusvoitoksi koska selviydyimme. Olemme olemassa kansakuntana, Suomena.”

”Vaikka menetitte alueita?”

”Kyllä. Sota ei ole laskentaharjoitus. Enkä millään muotoa tarkoita, että Ukrainan tulisi menettää alueita. Mutta on niin monenlaisia tapoja hoitaa tämä. Meidän tapauksessamme solmittiin rauhansopimus, ja siinä me päätimme, okei, näin rajat tullaan piirtämään. Mutta sen ei tarvitse mennä Ukrainan kohdalla niin.”

”Ymmärrämme, että tämä on nyt kulutussotaa. Kulutussotaa — pahoittelen että olen morbidi — jossa tappamissuhdeluku on yksi ukrainalainen kahdeksaa venäläistä kohden.”

Toim. huom. Ukrainan kaatuneiden sotilaiden määräksi arvioidaan riippumattomissa länsimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa tällä hetkellä noin 125 000 – 150 000 kuollutta. Yle puhuu kahdesta miljoonasta venäläisestä kaatuneesta, kadonneesta tai haavoittuneesta.

Volodymyr Zelenski ilmoitti helmikuussa julkisesti, että sodassa on kaatunut 55 000 ukrainalaista sotilasta. Tätä ennen, helmikuussa 2024, viralliseksi luvuksi ilmoitettiin 31 000 kaatunutta. Virallisten lukujen lisäksi Ukraina ilmoittaa erikseen mittavat määrät kadonneita ja vangittuja sotilaita. Helmikuun 2026 virallisten tilastojen mukaan noin 81 000 sotilasta on virallisesti kadoksissa ja noin 7 000 on sotavankeudessa. Todellisuudessa suuri osa kadonneista on rintamalle jääneitä kaatuneita, joita ei ole voitu virallisesti vahvistaa kuolleiksi.

Kun mukaan lasketaan haavoittuneet, kadonneet ja vangitut, Ukrainan armeijan kokonaismenetysten arvioidaan olevan 525 000 – 625 000 miestä.

Ukrainan todellisia miestappioita on todennäköisesti arvioitu poliittisista syistä alakanttiin, niin lännessä kuin Ukrainassa. Lännen pitää perustella rahan syytämistä Ukrainaan. Ukrainan laki taas takaa kaatuneiden perheille huomattavat valtiolliset rahalliset korvaukset. Niin kauan kuin sotilas on virallisesti rekisteröity vain ”kadonneeksi” eikä ”kaatuneeksi”, valtio voi lykätä näiden miljardiluokan korvausten maksamista, mikä helpottaa kriisissä olevan valtionbudjetin taakkaa.

”Joten tilanne ei ole kestävä Venäjän kannalta pitkän päälle, ja he tietävät sen. On kyse vain siitä, milloin he myöntävät sen itselleen.”

Toim.huom. Kulutussodassa suuri osa kaatuneista jää pysyvästi rintamalinjojen taakse, tuhoutuu tunnistamattomaksi tai hautautuu juoksuhautoihin. Jos virallisten ilmoitusten kadonneet ja kaatuneet ukrainalaiset lasketaan yhteen päästään yli 135 000 kaatuneeseen.

Ukrainan viralliset puolustusministeriön luvut koskevat vain vakinaista armeijaa (ZSU). Sodan aikana rintamalla on kuitenkin taistellut ja kaatunut kymmeniä tuhansia miehiä, jotka kuuluvat Kansalliskaartiin, sisäministeriön alaisiin rajavartiojoukkoihin, poliisin erikoispataljooniin sekä aluepuolustusjoukkoihin (Teritorialna oborona). Näiden erillisten organisaatioiden tappioita ei aina yhdistetä samaan julkiseen tilastoon, mikä hämärtää kokonaiskuvaa entisestään.

Ukrainan edellinen puolustusministeri Mykhailo Fedorov vahvisti tammikuussa parlamentille virallisesti että 200 000 sotilasta on poistunut yksiköistään luvattomasti (AWOL). Samassa yhteydessä hän paljasti, että jopa kaksi miljoonaa ukrainalaista miestä on etsintäkuulutettu liikekannallepanon välttelystä, kertoo ukrainalaismedia Kyiv Independent.

”Euroopan täytyy omaksua se ajatustapa, että Ukraina auttaa meitä”

Onko olemassa mitään punaisia viivoja, joita Eurooppa tai sinä henkilökohtaisesti ette voi hyväksyä?, Sydorenko kysyy.

”Ymmärrän, että Ukrainan asiana on määritellä, miltä rauhan tulisi näyttää.”

”Joo. Tarkoitan, että Ukraina päättää omat punaiset viivansa, ja me seuraamme. Me tuemme.”

Kysymys: ”Mutta eikö teilläkin ole omia punaisia viivojanne?”

”Tietenkin Euroopalla on punaisia viivoja. Ja Euroopan punaiset viivat ovat, että Euroopan turvallisuudesta ei käydä mitään keskustelua ilman Eurooppaa. Se on se ehdoton lähtökohta. Ja luulen, että kaikkien ukrainalaisten täytyy omata se ajatustapa, että me olemme samassa joukkueessa – Ukraina ja Eurooppa, tai Ukraina ja Suomi.”

”Ja siksi minä esimerkiksi ajattelen, että lopulta meillä pitäisi olla Ukrainan EU-jäsenyys ja NATO-jäsenyys. Ja sanon tämän siksi, koska ajattelen, että Ukrainan arvopohja on Euroopassa.”

Lue myös: ”Ukrainan uudet jumalat: Ukraina rakentaa temppelin natsijärjestöjen johtajille” sekä

”Neljä Ukrainan ulkoministeriön virkamiestä pidätetty avustusrahojen varastamisesta”

sekä ”Kiovan korruptioskandaali laajenee Eurooppaan”.

— Venäjä yritti tehdä Ukrainasta venäläisen, mutta Ukraina näytti, että se haluaa olla eurooppalainen. Eikä ainoastaan se, se on meidän etumme, koska teillä on Euroopan suurin armeija, koska teillä on kokemusta modernista sodankäynnistä, Stubb lausuu jatkaen: ”Jos alussa tuntuikin siltä, että ’Euroopan täytyy auttaa Ukrainaa’, niin nyt Euroopalla täytyy olla se ajatustapa, että Ukraina auttaa meitä ja tulee auttamaan meitä myös pitkällä aikavälillä, kun on kyse turvallisuudesta.”

Tarkoittaako tämä sitä, että Ukrainan EU- ja myös NATO-jäsenyys ovat, niin toivon, jonkinlainen punainen viiva tulevissa rauhanneuvotteluissa, Sydorenko kysyy.

Stubb vastaa ”Minulle, ehdottomasti. Kukaan muu ei päätä Ukrainan EU- tai NATO-jäsenyydestä kuin EU-jäsenmaat ja NATO.”

”Ja Ukraina.”

”Niin tietenkin. Ukraina päättää siitä. Mutta minulle, Ukraina on eurooppalainen.”

Stubb sanoo näkevänsä Ukrainan EU:ssa ja kuvaa itseään EU-nörtiksi, ”olen tehnyt tätä EU-juttua 1990-luvulta asti […] EU on leipäni ja voipakettini.”

Stubb kehottaa Ukrainaa kärsivällisyyteen koska ”EU on aina hidas,” ja ”se tulee aina olemaan turhauttavaa.” Ukrainan sodan suurin saavutus tulee olemaan se, että Ukraina on Euroopan unionin jäsen, Stubb sanoo.

— Ja mieluummin pian kuin myöhemmin, koska nyt meidän täytyy liikkua nopeasti, muuten se ei toimi. Se päätyy ei-mihinkään. Maailma liikkuu nopeasti!

”Kyllä, luulen, että mahdollisuuksien ikkuna on nyt. Koska minusta tuntuu että kun maailmanjärjestys asettuu jonkinlaiseen uuteen muotoon, niin me alamme taistella erilaisista asioista. En usko, että liittymisneuvottelut olisivat avautuneet, ellei sotaa olisi ollut. En usko, että kukaan puhuisi Ukrainan NATO-jäsenyydestä tosissaan, ellei sotaa olisi ollut. Joten mahdollisuuksien ikkuna on nyt.”

”Mutta yritän vain sanoa: olkaa tietoisia siitä, että näissä neuvotteluissa tulee olemaan vaikeita hetkiä. Vaikeita hetkiä on kaikille. Suomelle se liittyi maatalouteen tai Suomen itäosaan. Mutta Ukrainalle se tulee liittymään eri asioihin. Olkaa vain kärsivällisiä.”

”EU ei ole utopia. Se ei ole täydellinen. Ja kun liitytte EU:iin, muistakaa, elämä ei tule päättymään. Se ei tule olemaan pelkkiä vihreitä peltoja ja kukkia ja rauhanmerkkejä ja sateenkaaria. Tiedättehän, se on kova klubi.”

— Ja viimeinen asia. Olin tapaamisessasi presidentti Zelenskin kanssa Ankarassa. Aloitit sanomalla, että tällä hetkellä näet NATOn olevan ”32 + Ukraina,” Sydorenko sanoo.

— Kyllä, se on minun näkemykseni. Ilmeisestikin olen uusi jäsen, kuten Ruotsi. Meistä tuli 31. ja 32. jäsenet. Mutta rehellisesti sanottuna, jos katsomme koko ajatusta eurooppalaisemmasta NATOsta, mikä tarkoittaa, että tarvitsemme kaikki mahdolliset sotilaalliset keinot Euroopassa, silloin sinulla ei tarvitse olla tohtorintutkintoa sotilasstrategiassa ymmärtääksesi sen. Katsot ympärillesi ja sanot: ”Haluan Ukrainan sisään.”

”Ymmärtävätkö ihmiset NATOssa sen,” Sydorenko kysyy?

Kuka on artikkelin kirjoittaja Sergiy Sydorenko?

Sergiy Sydorenko (Serhi Sydorenko) on tunnettu ukrainalainen toimittaja ja European Pravda (Eurointegration) -verkkolehden perustaja sekä päätoimittaja. Hänen johtamansa media on Ukrainan merkittävin Eurooppa-asioihin, NATO-suhteisiin ja EU-integraatioon keskittynyt uutis- ja analyysisivusto.

European Pravda toimii ”riippumattomana” kansalaisjärjestönä (NGO), jonka budjetista noin 80–85 % katetaan suoraan länsimaisilla apurahoilla ja avustuksilla. Lehden virallisia ja pitkäaikaisia rahoittajia ovat European Endowment for Democracy (EED), Euroopan unioni, amerikkalainen National Endowment for Democracy (NED), NATO:n julkisuusdiplomatian osasto (PDD), Euroopan neuvosto, International Renaissance Foundation joka on osa Soros-verkostoa sekä Tšekin ulkoministeriöltä. 

Sydorenko vakuuttaa, ettei rahoituksella ole vaikutusta uutisointiin vaikka hän on malliesimerkki ukrainalaisesta uuden polven eliitistä, jonka toiminta, organisaatio ja oma poliittinen painoarvo on täysin sidottu länsimaiseen rahoitus- ja asiantuntija-arkkitehtuuriin.

Lähde:

European Pravda (26.8 2026): Stubb: After war with Russia, Finland agreed to lose territory. But it’s not going to be like that for Ukraine

Artikkelikuva European Pravda/Eurointegration

Kielenhuollettu 1.9 2026 klo 22:33