Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat 24. helmikuuta 2026 Kiovassa solidaarisuushuippukokouksessa, jossa muistettiin Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivää. Tapaamisesta julkaistu video näyttää presidenttien kättelevän ja halaavan läheisesti toisiaan lippujen edessä osana virallista tervehdysseremoniaa.
Sosiaalisessa mediassa osa käyttäjistä epäili videon olevan “feikki” tai tekoälyn tuottama. Väitteille ei kuitenkaan ole esitetty todisteita. Videon yksityiskohtainen tarkastelu ei osoita tyypillisiä deepfake-manipulaation merkkejä, kuten kasvojen vääristymiä, tai kuvavirheitä liikkeen aikana.
Usein aitoakin videomateriaalia epäillään herkästi tekoälyksi. Ilmiötä kutsutaan joskus “vale-epäilyn kulttuuriksi”, jossa teknologian kehitys lisää epäluuloa myös todellisia tapahtumia kohtaan.
Somekeskustelussa esiintyi myös näkemys, jonka mukaan presidenttien lämmin tervehtiminen tuntui joistakin liioitellulta ja ”flirttaamiselta”.
Diplomaattisissa yhteyksissä kättelyt ja halaukset ovat kuitenkin tavanomaisia eleitä, joilla viestitään poliittista tukea ja henkilökohtaisia läheisiä suhteita. Erityisesti kriisitilanteissa symbolisilla eleillä on korostunut merkitys. Ukrainan sodan aikana useat eurooppalaiset johtajat ovat halanneet Zelenskyiä julkisesti osoittaakseen solidaarisuutta.
Osassa somekeskustelua kommentointi sai myös asiattomia sävyjä. Stubbin aiempi julkinen rooli seksuaalivähemmistöjen oikeuksien tukijana nostettiin esiin vihjailevaan ja halventavaan sävyyn, vaikka videolla nähty tervehdys vastaa tavanomaista diplomaattista protokollaa.
Pohjoismaiden, Baltian ja EU:n edustajat sodan vuosijuhlassa
Tilaisuudessa oli paikalla Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajia sekä EU-edustajia: Ulf Kristersson (Ruotsin pääministeri), Jonas Gahr Støre (Norjan pääministeri), Mette Frederiksen (Tanskan pääministeri), Kaja Kallas (Viron pääministeri), Evika Siliņa (Latvian pääministeri), Ingrida Šimonytė (Liettuan pääministeri) ja Ursula von der Leyen (Euroopan komission puheenjohtaja).
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi korosti, että Ukraina on säilyttänyt itsenäisyytensä eikä ole antanut periksi Venäjän tavoitteille, ja hän kuvaili sodan jatkuvaa taistelua “vahvaksi, arvokkaaksi ja kestäväksi rauhaksi”. Hän painotti, että rauhan täytyy olla ehdollinen Ukrainalle hyväksyttävillä ehdoilla. Zelenskyyn puheissa painottuu halu pyrkiä neuvotteluihin, mutta vain silloin kun ne turvaavat Ukrainan suvereniteetin ja alueet.
Nordic–Baltic -johtajien yhteisessä julkilausumassa korostettiin Ukrainan tukemista ja Venäjän hyökkäyksen tuomitsemista. He vaativat Venäjää lopettamaan hyökkäyksensä ja ehdottivat välitöntä tulitaukoa, mutta painottivat myös, että rauhan on perustuttava kansainväliseen oikeuteen eikä palkittava hyökkäystä. He tukevat myös Ukrainan EU- ja Naton jäsenyyspyrkimyksiä ja painottavat, että rauha edellyttää luotettavia turvatakuita.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toisti sitoutumista jatkaa Ukrainan tukemista rahoituksellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Puheessa ei mainittu neuvottelujen avaamista Kremlin kanssa tai keskustelua Venäjän johdon kanssa rauhan aikaansaamiseksi. Leyen myös sanoi että 90 miljardin laina ”tapahtuu tavalla tai toisella”, Unkarin vastustuksesta huolimatta.
Tilaisuudessa korostettiin rauhan tavoittelua ja Ukrainan suvereniteetin merkitystä, vaikka todettiin samaan aikaan ”ettei rauha ole vielä lähellä”. Puheet ja viralliset lausunnot keskittyivät lähinnä sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkamiseen Ukrainalle sekä Venäjän painostamiseen talous- ja puolustussanktioilla ja pakotteilla. “Rauhan tavoittelu” jää enemmän julkiseksi retoriikaksi ja painopiste on jatkuvassa sotilaallisen kaluston tuessa Ukrainalle.
Kokous oli pääasiassa symbolinen ja diplomaattinen, ja sen tarkoituksena oli vahvistaa Euroopan maiden ja EU:n yhtenäistä viestiä Ukrainan sodan keskellä.
Toimittaja
Karl Beckenström
