Yhdysvallat purki Iranin vastaisia pakotteita öljyn osalta energiahintojen kohotessa, uutisoi Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC 21. maaliskuuta. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ilmoitti lyhytaikaisesta sanktioiden purkamisesta koskien öljytankkereihin jo lastattua iranilaista raakaöljyä ja muita öljytuotteita. Sanktioiden purku päättyy BBC:n mukaan 19. huhtikuuta 2026.
Yhdysvallat on purkanut myös joitain venäläiselle öljylle aiemmin asetettuja pakotteita. Päätös nostatti vastalauseita Euroopan johdossa, jotka sanoivat päätöksen ”vahvistavan presidentti Vladimir Putinin valtaa ja pitkittävän sotaa Ukrainassa.” Iran nettoaa eri arvioiden mukaan 10-14 miljardia dollaria sanktioiden väliaikaisen purkamisen seurauksena.
Vertailun vuoksi: Iranin puolustusbudjetti oli vuonna 2025 6.09 miljardia dollaria (1$ = 0,86 euroa) kansainvälisen strategiatutkimusinstituutin (International Institute for Strategic Studies, IISS) arvioimana.
Yhdysvaltain päätös on herättänyt kummastelua, koska Yhdysvallat käy Israelin kanssa hyökkäyssotaa Irania vastaan ja koska Iranin ja Venäjän suurin asiakas on Kiina, jonka Yhdysvallat on vuosien ajan nimennyt kansallisen turvallisuuden strategioissaan turvallisuusuhaksi.
Sanojen ja tekojen ristiriita
Intialainen hindu-nationalistinen Daily Jagran -media sekoittaa resurssisotapakkaa. ”Seuratkaamme rahan jälkiä. Kun maailma puhuu sanktioista, sodasta ja diplomatiasta, eräs seikka Iranin sodassa ei ole koskaan täysin loppunut. Tosiasiassa moni maa, eritoten Euroopan maat, tekevät edelleen kauppaa Teheranin kanssa.”
”Todellinen tarina ei ole vain siinä, kuka edelleen käy vaihtokauppaa Iranin kanssa. Kaupankäynti Iranin kanssa on ajan mittaan romahtanut.” Todellinen tarina on siinä, miksi Eurooppa ei voi kokonaan kävellä pois, Daily Jagran alustaa.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Iranin suurimmat kauppakumppanit eivät ole Euroopassa, ne ovat Aasiassa ja Lähi-Idässä sijaitsevia maita. Suurin yksittäinen asiakas on Kiina. Kiina ostaa suurimman osan Iranin raakaöljystä käyttäen kiertoteitä ohittaakseen Iranille asetetut sanktiot, Daily Jagran informoi. Myös Turkki ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat (UAE) ovat suuria asiakkaita Iranille. ”Mutta mitä tulee Eurooppaan, kuva on hyvin erilainen. Euroopan unionin sisällä suurin Iranin kauppakumppani on Saksa, jonka osuus edustaa noin kolmannesta EU:n Iranin kanssa käymästä kaupasta.”
Iran ei ole EU:n suuri kauppakumppani. Iranin osuus EU:n ulkomaan kauppavaihdosta on viennissä noin 0,1% ja tuonnissa nolla; suhde on olemassa mutta se on hyvin pieni. Vuonna 2005 vaihtokauppaa Euroopan ja Iranin välillä käytiin paljon; energia, koneet ja teollisuustuotteet virtasivat vapaasti. Vaihtokaupan arvo oli yli 27 miljardia euroa vuonna 2011. Vuonna 2025 vaihtokauppa oli supistunut 3 miljardiin euroon. Iraniin kohdistetut sanktiot ja talouspakotteet sulkivat teollisuutta Euroopassa, informoi Daily Jagran.
Vuonna 2015 solmittu Iranin ydinsopimus, Yhteinen kattava toimintasuunnitelma Joint Comprehensive Plan of Action (JCPOA) elvytti hetkeksi kauppavaihtoa 20 miljardiin euroon mutta sitä ei kestänyt pitkään. Sanktiot otettiin taas käyttöön vuonna 2018. Eurooppa ei enää ostanut Iranista öljyä, se osti elintarvikkeita, maataloustuotteita ja kemikaaleja, Daily Jagran selostaa ja kysyy: Kun kerran kaupankäynti energiasta on niin pientä, miksi ei lopettaa sitä kokonaan?
Daily Jagran vastaa kolmen suuren realiteetin olevan esteenä. Ensinnäkin maantiede ja globaalit kaupankäynnin ketjut; Iran sijaitsee kaupankäynnin logistiikan kannalta kriittisen Hormuzin salmen, kapean vesiväylän vieressä, joka kytkee Persian lahden alueen maailmantalouteen.
Väylällä kulkee öljyn lisäksi elektroniikassa tarvittavia harvinaisia maamineraaleja, lannoitteita ja lannoitteiden raaka-aineita.
— Vaikka Eurooppa ei käykään suoraa kauppaa Iranin kanssa, Lähi-Idän tilanne vaikuttaa Eurooppaan energian hintojen ja inflaation kautta. […] Toiseksi, humanitaariset ja välttämättämät tarvikkeet. Sanktioiden tarkoitus on rangaista hallituksia, ei siviiliväestöä. Tämän vuoksi monet maat sallivat rajoitetun lääkkeiden, lääketieteellisten välineiden ja elintarvikkeiden kaupan. Vaihtokauppa ei ole vain rahaa, se on vaikutusvaltaa. Säilyttämällä rajoitetun kaupankäynnin saa diplomaattisen vivun. Koska maantieteellisellä sijainnilla ja energiakaupalla on väliä. Eurooppa ei voi täysin katkaista välejään Iraniin koska maailmankauppa on yhteenkytkeytynyttä. Täydellinen eristäminen ja eristäytyminen ei toimi.
Yhteenkytkeytynyt maailmantalous = realiteetit
Centre for Research on Energy and Clean Air (CREA) analysoi kuukausittain erittäin yksityiskohtaisesti sanktioiden kohteena olevan Venäjän öljyvientiä.
Lokakuun 2025 analyysin mukaan Venäjän öljyviennin tuoma tulo laski 524 miljoonaan euroon päivässä. Viisi suurinta eurooppalaista öljyntuojaa maksoi Venäjälle 938 miljoonaa euroa fossiilipolttoaineista. Kaasun — joka ei kuulu pakotteiden piiriin — osuus oli kaksi kolmasosaa. Venäjän hiilen vientitulot putosivat ”vain” 62 miljoonaan euroon päivässä.
Tämän lisäksi Iso-Britannia, Australia, EU ja Yhdysvallat tekivät hankintoja Intiassa ja Turkissa sijaitsevista, venäläistä raakaöljyä jalostavista öljynjalostamoista arviolta 433 miljoonan euron arvosta. Viidenneksi suurin asiakas on Etelä-Korea. Jopa Ukraina kuuluu Venäjän asiakkaisiin.
Uutisointi vs. realiteetit
Massamedian uutisointia seuraaville on kerrottu jo vuosia sanktioiden purevan, Venäjän talouden olevan romahtamassa ja Ukrainan vuonna 2014 alkaneen — Länsi-Ukraina hyökkäsi Itä-Ukrainaan — sodan aiheuttavan hirveitä tappioita Venäjälle, joka aloitti erikoisoperaationsa helmikuussa 2022.
Venäjän velan suhteen bruttokansantuotteeseen (debt to gdp ratio) on vuonna 2025 ilmoitettu olevan 18,30%. Vertailun vuoksi: Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli samana vuonna 88,5% mikä on sama kuin euroalueen maiden keskiarvo. EU-alueella velan suhde on 82,1% ja Yhdysvaltain velan suhde bruttokansantuotteeseen on 123,30%.
EU-alueen ja Yhdysvaltain velkataakkaa ovat toki nostaneet Ukrainalle annetut, muualta lainaksi otetut rahat velkakorkoineen.
Meneillään oleva Iranin sota nostaa energian hintoja kaikissa maissa. ja todennäköisesti tulee nostamaan rahan hintaa. (Toim. huom. Keskuspankkien nostaessa viitekorkoja, rahan hinta nousee. Yksinkertaistaen: rahajärjestelmämme on osittaisvarantojärjestelmä, Fiat-rahaa, minkä vuoksi velka = raha = ostovoima = työpaikka > talous pyörii. Pankit luovat rahan tilikirjauksena jonkun ottaessa luottoa. Velan korkojen maksuun tarvittavaa rahaa ei luoda, ja siksi velkaantuminen ei lopu maailmasta ennen kuin rahajärjestelmä muutetaan. Jos kukaan ei uskalla ottaa luottoa, rahaa ei synny eikä raha ei kierrä — ”Rahaton ei osta” — talous hidastuu ja mahdollisesti shakkaa.)
EU lisää lisäksi fossiilipohjaisiin polttoaineisiin ja muille sektoreille hiilijalanjälkiveron, joka korottaa kuluttajahintoja entisestään. Kotitalouksien ja yritysten ahdinko on osittain seurausta ”kunnianhimoisista ilmastotavoitteista.”
Ajatushautomo Center for Strategic & International Studies (CSIS) arvioi Iranin sodan maksavan Yhdysvalloille 16,5 miljardia dollaria päivässä. CSIS:in raportti sisältää budjetoimattomien kuluerien taulukon ohella myös taulukon 2, jossa arvioidaan käytetyn sotamateriaalin aiheuttamia kuluja.
Toimittaja Riikka Söyring
Aiheeseen liittyy:
– – –
Mainos:
