Suomalaislähtöinen teknologia-, data- ja tekoäly-yhtiö Solita on julkaissut raportin generatiivisen tekoälyn käytöstä pohjoismaisessa työelämässä.
Raportin mukaan generatiivisen tekoälyn käyttö on yleistynyt Pohjoismaissa, mutta käyttö ei jakaudu tasaisesti eri työntekijäryhmien välillä. Yhtenä keskeisenä havaintona raportti nostaa esiin tulotason merkityksen tekoälyn käytössä.
Tulotaso näkyy tekoälyn käytössä
Solitan raportin mukaan tulotaso on yksi vahvimmista generatiivisen tekoälyn käytön ennustajista, vaikka monet tekoälytyökalut ovat laajasti saatavilla ja usein ilmaisia. Raportissa todetaan, että havainto haastaa käsityksen tekoälyn mahdollisuuksia tasaavasta vaikutuksesta.
Ruotsissa ero tuloluokkien välillä on raportin mukaan erityisen suuri.
Yli 65 000 kruunua kuukaudessa ansaitsevista tietotyöntekijöistä 72 prosenttia käyttää generatiivista tekoälyä säännöllisesti. Alle 22 000 kruunua kuukaudessa ansaitsevista vastaava osuus on 36 prosenttia.
Tanskassa korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvista 82 prosenttia käyttää generatiivista tekoälyä säännöllisesti, kun matalimmassa tuloluokassa osuus on 59 prosenttia. Suomessa erot ovat raportin mukaan pienemmät. Korkeimmassa tuloluokassa käyttöaste on 70 prosenttia, kun alemmissa tuloryhmissä osuus asettuu 55–62 prosentin välille.
Raportin mukaan maiden välillä on eroja siinä, kuinka voimakkaasti tulotaso näkyy tekoälyn käytössä. Ruotsissa käyttöönotto kasvaa raportin mukaan selvästi tulotason noustessa. Tanskassa kehitys on tasaisempaa, ja Suomessa keskimmäiset tuloluokat ovat lähempänä toisiaan.
Solita arvioi raportissaan, että Ruotsin 36 prosenttiyksikön ero voi muodostaa riskin pitkäaikaiselle osaamiskuilulle, jos hyvätuloiset tietotyöntekijät omaksuvat tekoälytyökalut muita nopeammin. Suomessa raportti puolestaan tulkitsee erojen olevan pienempiä, mikä voi viitata laajempaan käyttöönottoon eri tuloryhmissä.
Raportti nostaa esiin tekoälyosaamisen liioittelun
Raportissa käsitellään myös niin sanottua AI washing -ilmiötä. Termillä viitataan tilanteisiin, joissa yksilöt tai yritykset liioittelevat tekoälyosaamistaan, tekoälytietämystään tai tekoälyn käyttöään.
Kyselyn perusteella noin 40 prosenttia vastaajista kertoo havainneensa tällaista liioittelua. Päivittäin generatiivista tekoälyä käyttävistä vastaajista ilmiön on raportin mukaan havainnut 58 prosenttia.
Raportissa havaintoja eritellään myös maittain. Vastaajista 20–24 prosenttia kertoo havainneensa tekoälyosaamisen liioittelua muissa yrityksissä. Oman yrityksen kohdalla ilmiön havaitsi Suomessa 12 prosenttia vastaajista, kun Tanskassa ja Ruotsissa osuus oli 7–8 prosenttia. Itse tällaista liioittelua kertoi tekevänsä 8 prosenttia tanskalaisista, 6 prosenttia suomalaisista ja 3 prosenttia ruotsalaisista vastaajista.
AI washing hämärtää kuvaa todellisesta tekoälyosaamisesta
Solitan raportin mukaan AI washing voi vaikeuttaa aidon tekoälyosaamisen erottamista markkinointipuheesta. Raportissa arvioidaan, että ilmiö voi heikentää luottamusta tekoälyyn liittyviin kyvykkyyksiin ja hidastaa käyttöönottoa.
Raportti kuvaa generatiivisen tekoälyn käytön siirtyneen Pohjoismaissa kokeiluvaiheesta laajempaan työelämäkäyttöön. Sen mukaan Tanska johtaa käyttöasteissa, Suomi on vahvassa kasvussa ja Ruotsi on kirinyt nopeasti aiemmasta lähtötasostaan.
Samalla raportti nostaa esiin kysymyksen siitä, jakaantuuko tekoälyn hyödyntäminen tasaisesti työelämässä. Tulotasoon liittyvät erot ja tekoälyosaamisen liioittelu ovat raportin mukaan ilmiöitä, joita organisaatioiden tulisi seurata tekoälyn yleistyessä.
Raportti perustuu Kantar Median toteuttamiin kyselyihin, joihin vastasi yli 3 000 tietotyöntekijää Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.
