Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä haaveilee muuttamisesta maaseudulle, ja yli 800 000 suomalaista harkitsee sitä vakavasti ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä. Monet etsivät  luonnonläheisyyttä ja tilaa ja rauhaa elää omassa rytmissään ja omilla ehdoillaan. Erityisesti nuoret ja etätyötä tekevät näkevät maallemuuton vaihtoehtona kaupunkien kiireelle, melulle, ahtaudelle ja luonnottomalle rakennetulle ympäristölle. Moni haluaisi kasvattaa omaa ruokaa, edes osittain omavaraisesti. Moni kaupunkilainen onkin tehnyt irtioton maalle ja aloittanut ison ja kalliin urakan entisöidä vanhaa taloa.

Tilastojen mukaan 15 % muutosta suuntautuu kaupungista maaseudulle, mutta sisäinen muuttoliike suuntautuu pääosin edelleen kaupunkeihin: työpaikat, palvelut vetävät ihmisiä kasvukeskuksiin. Maaseudun talot saattavat olla myymättä pitkään, ja pankit ovat varovaisia myöntämään lainaa haja-asutusalueiden taloihin, koska niiden arvioitu arvo on matala. Naiset kertovat, etteivät ole saaneet lainaa maalaistaloon, jos ilman miestä ovat pankista lainaa hakeneet. On sen sijaan ohjattu ostamaan kerrostaloasunto. Palvelujen puute, huonot liikenneyhteydet ja koulutusmahdollisuuksien puute vaikeuttavat maaseudulla arkea. EU kaasuasetus kaataa viimeisiäkin kyläkauppoja vaateellaan kylmälaitteiden kallista uusinnasta. Kyläkaupan myötä lähtee usein myös muita palveluja: posti ja bensa-asema.

EU ja maaseutu

Toisaalta Euroopan unioni tukee maaseutualueiden kehitystä. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ja maaseudun kehittämisen rahastot rahoittavat infrastruktuuria, palveluita ja yrittäjyyttä. EU:n Rural Vision -strategia tähtää kestävän maaseudun kehittämiseen vuoteen 2040, parantamalla palveluita, infrastruktuuria ja digiyhteyksiä. Ohjelma tarjoaa työkaluja paikallisten hankkeiden rahoittamiseen ja kehittämiseen. Kuitenkin ristiriitaista maaseudun tukemisen kanssa on maatalousyrittäjyyden aseman heikkeneminen mm Mercosur vapaakauppasopimuksen myötä, sekä pienten perhetilojen kaatuminen suurtiloja suosivan EU-tukijärjestelmän myötä. EU-jäsenyyden aikana on maatilojen määrä Suomessa pudonnut puoleen- 100 000sta 45 000teen, kertoo ScienceDirect.

Suomen kansallinen maaseutupolitiikka

Suomen hallitus ja ministeriöt pyrkivät parantamaan maaseudun elinvoimaa mm. palveluiden, digitaalisten yhteyksien ja yrittäjyysmahdollisuuksien kautta. National Rural Policy Programme 2021–2027 luo raamit kehittämiselle, ja Leader-ryhmät ja paikalliset kehittäjäorganisaatiot voivat hakea rahoitusta projekteihin. Ohjelman ilmoitetaan keskittyvän luonnonvarojen kestävään käyttöön, maaseudun rooliin kestävän kehityksen ratkaisuissa, elinvoiman vahvistamiseen, ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Toteutus perustuu laajaan yhteistyöhön viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Keskusta ja muut maaseudun elinvoimaa tukevat puolueet korostavat politiikassaan maaseudun aseman vahvistamista. Ministeriöt, kuten Maatalous- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Ympäristöministeriö, koordinoivat hankkeita, jotka helpottavat asumista ja yrittämistä maaseudulla.

Maallemuuton haasteet

Vaikka halu muuttaa maalle on monella vahva, käytännön esteet – lainojen saanti, asuntojen markkinatilanne, palveluiden puute – tekevät muutosta vaikeaa. Maallemuuttoon liittyy useita haasteita. Työmahdollisuudet ja toimeentulo ovat usein rajoitetut, ja palvelut kuten koulut,  päiväkodit, terveydenhuolto, kaupat ja julkinen liikenne voivat olla harvassa tai kaukana tai puuttua kokonaan. Maaseudun talot eivät välttämättä mene kaupaksi, ja niiden arvonmääritys voi olla epävarmaa, mikä vaikeuttaa pankkilainojen saamista. Arjen logistiset haasteet, pitkät etäisyydet palveluihin, ruokakauppaan ja sosiaalisten verkostojen suppeus lisäävät eristäytymisen riskiä. Vaikka toisaalta maalla on yhteisöllinen sosiaalinen elämä  voi olla vilkkaampaankin toisella lailla kuin kaupungeissa. Lisäksi digitaalisten palveluiden ja nopean internetin puute rajoittaa etätyön tekemistä ja yrittäjyyttä. Monilla maaseutualueilla edes puhelinyhteys ei toimi kunnolla, ja nettiä ei saa toimimaan tarpeeksi nopeasti etätyön tekemiseen.

Talomaalta.com yhdistää maalle muuttajat ja talojen omistajat

EU:n rahoittama nettialusta Talomaalta.com pyrkii ratkaisemaan maaseudun tyhjien talojen ongelmaa yhdistämällä maalle muuttamisesta kiinnostuneet ja talojen omistajat, joiden kiinteistöt seisovat tyhjillään. Palvelu ei itse tee kiinteistökauppoja tai vuokrasopimuksia, vaan tarjoaa kohtaamispaikan, jossa omistajat ja muuttajat voivat  neuvotella asumisen ja ylläpidon sopimuksia – esimerkiksi asumisesta vastineena kiinteistön ylläpidosta.

Mainos

---

Maaseudulla monet perikuntien yhteisomisteiset rakennukset seisovat tyhjillään, kun kukaan perikunnasta ei pysty tai halua huolehtia ylläpidosta. Tunnesyyt tai erimielisyydet voivat estää remontin tekemisen tai talon myynnin. Seurauksena talo seisoo kylmänä, joka voi alkaa homehtua ja lahota jo muutamassa vuodessa, ja vauriot ehtivät edetä pitkälle ja muuttua kalliiksi remontiksi. Taloille on paras hoito se, että niissä asutaan. Kylien kokonaisilmeen ja maaseudun perinnerakentamisen arkkitehtuurin säilymisen kannalta autiotalojen asuttaminen ja ylläpito olisi suotavaa.

Kaupunkilaiset, jotka haluavat asua maaseudulla, etsivät edullista asumista tai ovat valmiita osallistumaan talon ylläpitoon vastineeksi asunnosta. Talomaalta.com pyrkii luomaan molempia osapuolia hyödyttävän ratkaisun: talot saavat uuden elämän ja asukkaat ja maallemuuttajat pääsevät asumaan kohtuuhintaan, samalla kun perikunnat välttyvät pitkään seisovien kiinteistöjen huollolta ja arvon alenemiselta.

Palvelu on osa Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön ‑hanketta ja sitä on rahoitettu EU:n Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta sekä Manner‑Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Palveluun on rekisteröity yli 6 000 käyttäjää ja näistä yli 1 600 on maallemuutosta kiinnostuneita. Vuonna 2024 julkaistun tiedon mukaan palvelun käyttäjämäärä on noussut yli 10 000:een. Palvelussa on ollut yli 3 500 hakuilmoitusta (maallemuutosta kiinnostuneilta). Ilmoituksia vapaista kohteista on ollut noin 260. Näin ollen kiinteistötarjonta on alimääräinen suhteessa maalle asumaan haluaviin. Ongelmana voi olla, että haetaankin koko suvulle ilmaista kesäpaikkaa lomailuun, kun taas talonomistaja kaipaa ahkeraa ja osaavaa remontoijaa ja ylläpitävää talonmiestä omaisuutensa hoitoon. Yhteistyö vaatiikin vahvaa molemminpuolista luottamusta ja molemmille osapuolille syntyvää hyötyä.

Toimittaja

Karoliina Balk