Poikien osaamistason lasku ja väkivallan riskit vaativat kansallisia ratkaisuja

Valtioneuvoston julkaisema selvitys poikien osaamistason laskusta ja väkivallan riskeistä nostaa esiin huolestuttavia kehityskulkuja suomalaisessa yhteiskunnassa. Selvityksessä tarkastellaan poikien ja nuorten miesten asemaa koulutuksessa, hyvinvoinnissa, mielenterveydessä, väkivallassa sekä digitaalisessa ympäristössä. Kokonaiskuva viittaa siihen, että ongelmat ovat rakenteellisia ja vaativat laaja-alaisia, kansallisia ratkaisuja.

Raportin mukaan poikien koulutustulokset ovat heikentyneet selvästi suhteessa tyttöihin. Erityisesti matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä havaitaan osaamistason laskua. Tämä heijastuu jatko-opintokelpoisuuteen, työllistymiseen ja laajemmin yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Selvityksessä todetaan, että oppimistulosten parantaminen tulisi asettaa koko lapsi- ja nuorisopolitiikan keskeiseksi yhteiseksi tavoitteeksi.

Mielenterveyden osalta raportti tuo esiin, että poikien ja nuorten miesten ongelmat jäävät usein tunnistamatta tai ne tunnistetaan liian myöhään. Avun hakeminen on harvinaisempaa ja palvelut eivät aina vastaa poikien tarpeita. Selvityksessä painotetaan matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä sekä sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa, joka huomioi erilaiset tavat ilmaista pahoinvointia.

Väkivalta on toinen keskeinen huolenaihe. Pojat ja nuoret miehet ovat tilastollisesti yliedustettuina sekä väkivallan tekijöinä että uhreina. Selvityksen mukaan väkivallan taustalla vaikuttavat usein kasautuvat ongelmat, kuten koulupudokkuus, mielenterveysongelmat ja sosiaalinen syrjäytyminen. Lisäksi perinteiset käsitykset maskuliinisuudesta voivat lisätä painetta ratkaista ristiriitoja aggressiivisesti. Raportti korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä jo varhaisessa vaiheessa.

Digitaalinen ympäristö ja sosiaalinen media nähdään selvityksessä sekä riskinä että mahdollisuutena. Algoritmien ohjaama sisältö voi lisätä polarisaatiota, radikalisoitumista ja vihamielisiä asenteita, mutta toisaalta digitaaliset kanavat voivat toimia myös tukena ja yhteisöllisyyden rakentajina. Selvitys peräänkuuluttaa lasten ja nuorten parempaa suojaa digitaalisissa ympäristöissä sekä medialukutaidon vahvistamista.

Raportin keskeinen viesti on, että poikien tilanteeseen liittyviä haasteita ei voida ratkaista yksittäisillä hankkeilla tai hallinnonaloilla. Tarvitaan yhteinen, pitkäjänteinen ja riittävästi resursoitu kansallinen strategia, joka yhdistää koulutuspolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisotyön sekä väkivallan ennaltaehkäisyn.

Selvityksen mukaan tasa-arvo ei tarkoita kaikille samanlaisia ratkaisuja, vaan erilaisten tarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista. Ilman määrätietoisia toimia poikien osaamistason lasku ja siihen liittyvät hyvinvointi- ja turvallisuusriskit voivat syventyä entisestään, millä olisi kauaskantoisia seurauksia koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Toimittaja
Juha Korhonen

Keskustelu 1

  1. sharkbigfin
    Perheet rikottu tarkoituksella. Pojilla ei miehen mallia. Surullinen tapaus - sellaista on "vapaus".

Luitko jo nämä?

Toimiiko afrikkalaisen sikaruton testi? Ruokavirasto julisti vastauksen liikesalaisuudeksi

Ruokavirasto on rajoittanut metsästystä ja elinkeinonharjoittamista kahdessa Kaakkois-Suomen kunnassa afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Posi TV selvittää, millä menetelmällä tauti on todettu ja miten viruksen olemassaolo on varmennettu. Posi TV pyysi 24. elokuuta julkisuuslain nojalla ne asiakirjat, joilla viraston käyttämän testin luotettavuuden voisi tarkistaa. Pyynnössä pyydettiin myös kuittaamaan viesti vastaanotetuksi ja ilmoittamaan asian diaarinumero. Ruokavirastosta tuli automaattinen […]

Kotimaa 8 t sitten

PRO Valtio luo riskin mutta ei tuo turvaa: tapaus Piddington

Laittomasti maahantulleiden vastaanottokeskuksen perustaminen kylän naapuriin sai kyläläiset äänestämään Isosta-Britanniasta irtautumisen puolesta hankkeen estämiseksi.

Politiikka 14 t sitten

Hirvivaara kasvaa juuri nyt – tätä virhettä ratissa kannattaa varoa

Syksy on hirvikolareiden kannalta vuoden vaarallisimpia aikoja. Hirvet liikkuvat tavallista enemmän syys–lokakuun kiima-aikana, ja erityisesti aamu- ja iltahämärässä autoilijan kannattaa olla tarkkana. Vuonna 2025 Suomessa tapahtui 1 814 hirvikolaria. Hirvien liikehdintä lisääntyy syksyllä useasta syystä. Kiima-ajan lisäksi hirvenmetsästyskausi ja eläinten siirtyminen talvilaitumille saavat hirvet liikkeelle. Vakuutusyhtiö Pohjantähden mukaan hirvikolareita sattuu kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta eniten niitä […]

Kotimaa 14 t sitten