Petolinnut eivät aina suhtaudu pesiensä läheisyyteen lentäviin tutkimusdrooneihin rauhallisesti. Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa linnut hyökkäsivät drooneja vastaan 14 kertaa, ja kolmessa tapauksessa laite vaurioitui.
Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 27 petolintulajin käyttäytymistä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Aineisto koostui 227 dronelennosta, jotka tehtiin 119 aktiivisen pesän läheisyydessä vuosina 2014–2024. Tutkimusalue ulottui Panamasta aina Chileen ja Argentiinaan saakka.
Petolintuja oli pesällä tai sen lähistöllä 178 lennon aikana. Jonkinlainen reaktio drooniin havaittiin 81 prosentilla tutkituista lajeista. Tavallisin reaktio oli puolustautuminen, kuten varoitusääntely, höyhenten pörhistäminen sekä siipien levittäminen. Suoriksi hyökkäyksiksi luokiteltiin 14 prosenttia aktiivisista reaktioista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Harpyija vei dronen mennessään
Yhdessä tapauksessa pesää tarkastamaan lähetetty drooni lähestyi harpyijan pesäpuuta noin kahden metrin etäisyydelle. Aikuinen harpyija hyökkäsi laitteen kimppuun, kuljetti sen mukanaan ja pudotti sen noin 25 metrin päähän.
Toisessa tapauksessa nuori petolintu iski drooniin neljän minuutin lennon jälkeen ja pudotti sen metsänpohjalle. Tutkijat joutuivat keskeyttämään lennon ennen törmäystä 11 hyökkäystilanteessa välttääkseen sekä lintujen loukkaantumisen että laitteiden vaurioitumisen. Kolme droonia kuitenkin ehti vahingoittua kahden harpyijan ja yhden kuningasjalokotkan hyökkäyksissä.
Tutkijoiden mukaan nuorten lintujen hyökkäykset eivät välttämättä liittyneet pelkästään pesän puolustamiseen. Ne saattoivat olla myös leikkiä tai saalistustaitojen harjoittelua. Neljästätoista hyökkäyksestä neljä oli nuorten petolintujen tekemiä.
Droonin lentotavalla oli merkitystä
Erityisen voimakkaita reaktioita syntyi silloin, kun drooni lähestyi pesää suoraan yläpuolelta. Yläpuolinen lähestyminen aiheutti linnuissa useammin hyökkäyksiä, pakenemista ja puolustautumista kuin sivuttainen lähestyminen.
Myös pitkä lentoaika, suuri nopeus ja pesän lähellä leijuminen lisäsivät häiriön vaaraa. Pienikokoiset ja ketterät petolinnut hyökkäsivät drooneja vastaan suuria lajeja herkemmin. Suuret kotkat puolestaan välttivät yhteenottoa useammin tai poistuivat pesältä.
Linnut eivät myöskään tottuneet toistuviin lentoihin. Päinvastoin aktiivisen reaktion todennäköisyys kasvoi seuraavilla lentokerroilla. Tutkijoiden mukaan havainto viittaa siihen, että toistuva altistuminen voi herkistää lintuja drooneille sen sijaan, että ne oppisivat sietämään niitä.
Tutkijat suosittelevat sadan metrin turvaetäisyyttä
Tutkijat eivät havainneet lentojen aiheuttaneen välittömiä epäonnistumisia pesinnöissä. Myöhemmin seuratut pesät pysyivät aktiivisina myös seuraavilla pesimäkerroilla. Toistuvien lentojen pitkäaikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan vielä ole varmuutta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa suositellaan, että pesää lähestytään aluksi vähintään noin sadan metrin etäisyydeltä ja zoomilla varustetulla pienellä droonilla. Lentojen tulisi kestää vain kahdesta neljään minuuttia, ja pesän yli lentämistä pitäisi välttää erityisesti haudonnan aikana.
Droonia lennätettäessä paikalla pitäisi olla sekä lentäjä että lintujen käyttäytymistä seuraava tarkkailija. Lento on keskeytettävä välittömästi, jos lintu osoittaa aggressiivisuutta, yrittää paeta tai käyttäytyy muuten häiriintyneesti.
