Oulussa vesimaksut ovat nousussa ja korotusten arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Syynä vesilaitoksen mukaan on vesihuollon laaja saneeraustarve sekä kasvaneet kustannukset veden tuotannossa ja jäteveden käsittelyssä. Marraskuussa 2023 maksuja korotettiin neljä prosenttia, ja uusia korotuksia on tehty vuoden 2026 alussa. Vastaavia korotuspaineita on nähtävissä koko Suomessa vesihuollon korjausvelan kasvaessa.
Oulun Vesi perustelee hinnankorotuksia vesilaitosinvestoinneilla, vanhenevalla putkiverkostolla ja yleisellä kustannustason nousulla. Vuoden 2026 korotusten vaikutus näkyy kotitalouksille maltillisena, keskimäärin noin 2–3 euron lisänä kuukausilaskuun, mutta maksujen kokonaiskorotukset voivat olla suurempiakin. Oulun Veden johtaja Juha Hiltula arvioi Kalevan haastattelussa 11.4., että vesimaksuja korotetaan noin viisi prosenttia vuosittain vuosikymmenen loppuun 2030 saakka.
Vesilaitoksen mukaan putkiverkoston ikääntyminen vaatii mittavia investointeja, jotta vedenjakelu säilyy turvallisena ja toimintavarmana. Myös energiakustannusten nousu ja tiukentuneet ympäristövaatimukset lisäävät kustannuspaineita. Osa tiukentuneista ympäristövaatimuksista perustuu EU-lainsäädäntöön, mutta kustannuspaineita lisäävät myös kotimaiset säädökset sekä energiakustannusten nousu.
Vesihuolto pysyy julkisessa omistuksessa
Oulun vesihuolto on kaupungin omistuksessa ja Oulun Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena.
Valtakunnallinen linja on viime vuosina vahvistunut julkisen omistuksen suuntaan. Vuonna 2020 Jyväskylän vesiyhtiön osittainen myyntiaie herätti vastustusta ja käynnisti keskustelun vesihuollon omistuksesta. Seuraavana vuonna eduskunta tuki kansalaisaloitetta “Vesi on meidän”, mikä johti lakimuutoksen valmisteluun. Vuonna 2024 esitettiin vielä mahdollisuutta enintään 49 prosentin yksityisomistukseen, mutta linja tiukentui vuonna 2025, jolloin yksityistäminen päätettiin kieltää. Vuonna 2026 voimaan tuleva lainsäädäntö vahvistaa vesihuollon pysymisen julkisessa omistuksessa.
Joissakin kaupungeissa vesihuolto on yhtiöitetty, mutta omistus on säilynyt kunnilla. Esimerkiksi Tampereella vesihuolto toimii osakeyhtiömuodossa, mutta on edelleen kaupungin omistama. Yhtiöittämisessä tehdään hallinnollinen muutos ja vastaava malli on käytössä useissa suomalaisissa kaupungeissa.
Vedensiirtomaksua harkittiin
Suomessa on 2020-luvulla keskusteltiin erillisestä vedensiirtomaksusta liittyen vesihuollon rahoitukseen. Ajatuksen esittivät esiin maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat, jotka ovat korostaneet investointitarpeita ja verkostojen korjausvelkaa. Erillistä maksua ei kuitenkaan ole otettu käyttöön, vaan vesihuollon kustannukset katetaan edelleen perus- ja käyttömaksuilla. Vedensiirtomaksu on toistaiseksi jäänyt poliittiseksi keskusteluksi.
Käyttöperusteinen hinnoittelu yleistyy ja on kallista pienituloisille
Suomessa yhä suuremmassa osassa taloyhtiöitä on käytössä kulutusperusteinen vesilaskutus, sillä EU- ja energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat mittarointiin ja taloyhtiöt hakevat oikeudenmukaisempaa vesikustannusten jakoa. Putkiremonttien yhteydessä siirrytään usein huoneistokohtaiseen mittaamiseen, jolloin laskutus perustuu todelliseen vedenkulutukseen.
Käyttöperusteinen laskutus on lisännyt kotitalouksien vesimenoja. Helsinkiläinen opettaja kertoo käyvänsä usein kuntosalilla suihkussa veden kalleuden takia. Helsinkiläinen kolmen hengen perhe maksaa vuodessa 1000-1200 euroa (300euron perusosan ylimenevä) käyttöperusteista vesilaskua, joka on perheen tuloista jopa 5%. Asumistuessa ei käyttöperusteista vesilaskua huomioida muutamaa kymppiä enempää. Pienituloisen perheen asumiskulut nousivat putkiremontin jälkeen yli 1000 eurolla vuodessa, veden säästämispyrkimyksistä huolimatta. Vesilaskujen suuruus on aiheuttanut perheelle taloudellisia vaikeuksia.
