Oleskelulupien ehtoja kiristetään – kuuden vuoden asumisvaatimus

Ulkomaalaisen pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja kiristetään Suomessa 8. tammikuuta 2026 alkaen. Tasavallan presidentti vahvisti ulkomaalaislain muutokset 22. joulukuuta 2025. Muutoksilla pidennetään vaadittavaa asumisaikaa ja tiukennetaan kieli- ja työssäkäynnin vaatimuksia, tiedottaa Valtioneuvosto.

Jatkossa pysyvää oleskelulupaa haettaessa edellytetään pääsääntöisesti kuuden vuoden yhtäjaksoista oleskelua Suomessa. Lisäksi hakijalla on oltava työhistoriaa Suomessa vähintään kahden vuoden ajalta sekä riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan muutokset noudattavat hallitusohjelman linjauksia.
– Hakijoiden edellytetään noudattavan yhteiskunnan sääntöjä, käyvän töissä ja opettelevan kieltä, Rantanen toteaa tiedotteessa.

Jos hakija on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, yhtäjaksoinen oleskeluaika katkeaa ja sen laskeminen alkaa alusta vasta rangaistuksen suorittamisen jälkeen.

Lisäehdoilla ja ansioilla poikkeuksia

Pysyvä oleskelulupa on edelleen mahdollista saada myös neljän vuoden oleskelun perusteella, mutta tällöin hakijan on täytettävä jokin lisäehdoista. Näitä ovat vähintään 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto ja kahden vuoden työhistoria Suomessa, tai erinomainen suomen tai ruotsin kielen taito sekä kolmen vuoden työhistoria. Lisäksi edellytettäisiin oleskeluluvan yleisten edellytysten täyttymistä. Yleisiä edellytyksiä ovat esimerkiksi vaatimus voimassa olevasta passista ja toimeentulosta sekä siitä, ettei henkilö vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta.

Työhistoriaa koskevaan vaatimukseen liittyy myös rajoitus sosiaaliturvan käytöstä: hakija saa olla käyttänyt työttömyysturvaa tai toimeentulotukea enintään kolmen kuukauden ajan.

Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopiston kandidaatin tutkinnon suorittaneet voivat saada pysyvän oleskeluluvan ilman vähimmäisasumisajan täyttymistä, mutta myös heiltä vaaditaan tietyn tasoista suomen tai ruotsin kielen osaamista.

Mainos
Mainos

EU-oleskelulupa ja Suomen oleskelulupa

Kolmannen maan kansalainen, joka on oleskellut pitkään Euroopan unionin alueella, voi hakea jäsenvaltiossa EU-oleskelulupaa. Kyseessä on pysyvä lupa, joka on voimassa toistaiseksi kuten kansalliset pysyvät luvat.

EU-oleskelulupa perustuu EU-lainsäädäntöön ja antaa rajoitetun oikeuden muuttaa ja työskennellä  EU-maissa. Suomen pysyvä oleskelulupa taas perustuu Suomen lakiin ja oikeuttaa asumaan ja työskentelemään vain Suomessa. EU-oleskelulupa edellyttää yleensä viiden vuoden oleskelua EU-maissa, kun taas Suomen pysyvä oleskelulupa edellyttää pidempää oleskelua Suomessa. Suomen pysyvä oleskelulupa ei anna oikeutta muuttaa muihin EU-maihin.

Lakimuutokset tulivat voimaan 8. tammikuuta 2026. ja sen jälkeen jätetyt hakemukset arvioidaan uusien, tiukentuneiden sääntöjen perusteella.

 

Toimittaja

Karl Beckenström

:

KOMMENTOI: