Eduskunta suunnittelee muutoksia Suomen perustuslakiin, jotka antaa lisää virkavaltuuksia kerätä tietoa, seurata viestintää ja tarvittaessa tehdä kotietsintöjä tai pidätyksiä, jos arvioidaan, että henkilö tai toiminta muodostaa uhkan turvallisuudelle. Muutoksia ollaan tekemässä kiireellisenä. Perustuslain 10 §:n muutos koskee yksityiselämän ja kotirauhan suojaa, on parhaillaan käsittelyssä.
Perustuslain muutos on kotimainen päätös, jonka Suomi tekee oman turvallisuuspoliittisen ja oikeudellisen harkintansa perusteella. Poliittinen linjaus nojaa Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Petteri Orpon hallitusohjelmasta 20.6.2023: ”Vahvistetaan poliisitoimintaa ja sisäisen turvallisuuden suojaamista valmistelemalla ja ottamalla käyttöön rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö.”
Perustuslaki ja sen perustavalaatuinen merkitys
Perustuslaki on Suomen korkein laki, joka määrittää perusoikeudet, yksilön vapaudet ja valtion toimivallan rajat. Sen nimi on virallisesti ”Suomen perustuslaki 731/1999”. Perustuslaki on toiminut oikeusjärjestelmän perustana ja suojannut kansalaisten perusoikeuksia, kuten kotirauhaa, sananvapautta ja oikeusturvaa -ainakin tähän asti.
Muutokset perustuslakiin ovat merkittäviä ja huomiota herättäviä, koska ne voivat muuttaa oikeusjärjestelmän perusperiaatteita ja vaikuttaa siihen, miten viranomaiset voivat puuttua yksilön elämään. Perustuslaissa sanotaan myös, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan ja elinympäristöön. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Perustuslakiehdotuksessa (muutettava 10 §) lisättäisiin uusi rajoitusperuste siten, että:
-”Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen… tiedon hankkimiseksi … sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.”
Tämä on keskeinen muutos, koska nykyisin perustuslaki ei salli viestin tai yksityiselämän suojan rajoittamista muulloin kuin konkreettisen rikosepäilyn (rikosten tutkinta ja estäminen) perusteella.
Perustuslakiehdotuksessa nykyinen muotoilu ”rikosten tutkinnassa tai selvittämisessä” korvattaisiin ilmaisulla ”rikosten torjunnassa”. Tämä tarkoittaa sitä, että toimivaltuudet eivät enää perustu vain tutkintaan jälkeenpäin vaan myös ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn.
Viranomaiset voisivat puuttua rikosten ehkäisyn ja torjunnan -periaatteella: esimerkiksi jengirikollisuuteen tai vakavaan huumekauppaan liittyviin verkostoihin voidaan kohdistaa tarkkailua tai muita toimia ennen rikoksen toteutumista.
”Uhkaperusteisen” valvonnan laajentaminen
Ehdotettujen muutosten mukaan viranomaiset voisivat arvioida mahdollisia ja epäilemiään uhkia ja ryhtyä toimiin yleisövihjeiden, somesisältöjen tai ennakoivien profilointien ja arvioiden perusteella. Tämä muuttaisi perinteistä oikeusjärjestelmää, jossa puuttuminen yksilön elämään on yleensä perusteltava konkreettisilla teoilla tai rikoksilla. Kotirauha, joka on tähän asti ollut koskematon, saattaisi menettää perustuslailla tähän asti suojatun merkityksensä. Nykyisin koti on lähes aina koskematon. Poliisi tarvitsee yleensä rikosepäilyn päästäkseen tutkimaan kotia.
Muutoksen jälkeen viranomaiset voivat mennä henkilön kotiin myös silloin, jos arvioidaan, että siellä voisi tapahtua vakavaa rikollisuutta tai uhkaa yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle, vaikka konkreettista rikosta ei olisi tapahtunut.
Teknologian rooli ja ennakoivat mallit
Teknologinen kehitys on usein toistuva termi. Se on ennemminkin massavalvontaa datan, algoritmien avulla ja eri rekisterien yhdistämisellä. Se mahdollistaa ennakoivan riskinarvioinnin. Poliisi voi kerätä tietoja henkilöistä teknologisilla menetelmillä ja yhdistellä tietoja eri lähteistä ja profiloida henkilöitä. Koostetuista tiedoista koostetaan uhka-arvio.
Riskit yksilölle ja yhteiskunnalle
Muutokset voivat heikentää merkittävästi yksilön suojaa ja perusoikeuksia. Uhkaperusteinen valvonta ei vaadi konkreettista rikosta, ja se voi mahdollistaa poliittisesti arvaamattoman valvonnan, mistä kansalainen ei ole tietoinen. Kansalaisten yksityisyys ja oikeusturva heikentyvät, ja luottamus viranomaisiin voi heikentyä. Samalla riskinä on, että valvontaa voidaan käyttää hallinnollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin, mikä ylittäisi suomalaisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteet.
Monet kansalaiset ovat reagoineet vastustaen perustuslakimuutoksia ja jättäneet vastalausekirjelmiä eduskuntaan ja oikeusasiamiehelle.
Perustuslain kiireellinen muuttaminen on poikkeuksellinen menettely
Perustuslain muuttaminen normaalisti tapahtuu niin, että yksi eduskunta hyväksyy esityksen ja se jätetään lepäämään yli seuraavien vaalien. Seuraava eduskunta hyväksyy muutoksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämä on normaali menettely perustuslain pysyvyyden ja yhteiskunnallisen harkinnan vuoksi.
Tutkijat ja perustuslakivaliokunta ovat korostaneet, että kiireellinen menettely on poikkeuksellinen ja sitä tulee käyttää vain hyvin painavista syistä. Perustuslain kiireelliseksi julistaminen edellyttää, että eduskunta hyväksyy sen viiden kuudesosan enemmistöllä. Tämä mahdollistaa muutoksen voimaantulon jo saman vaalikauden aikana. Viimeksi perustuslakia muutettiin 2018.
Toimittaja
Karl Beckenström
Onko toisaalta mitään väliä mitä laissa lukee, sillä lain tulkinta kuuluu viranomaisille ja he voivat tulkita sitä arviointioikeudellansa kulloinkin haluamallaan tavalla, luki siinä laissa mitä tahansa tai oli lukematta. On olemassa tuore oikeuskanslerin viraston ratkaisu, jossa tavalliseen lakiin kirjoittamaton peruste meni ohi meidän perustuslain suojan.
Perustuslain tulee taata julkisen vallan vastuu ja tässä lakimuutoksessa juurikin tuo, miltei huomaamaton seikka mahdollistaa tekoälyn kautta lakimuutosten jälkeisen massavalvonnan – kansalaisten ympärivuorokautisen, tekoälyn kautta toteutetun valvonnan tarjoten viranomaiskoneistolle mielivaltaisen tavan tuomita asioista joihin ei edes liity mitään rikosta. Tuomion perusteeksi ko:ssa teknokratiassa riittää siis hyvin esim. ko:lla ajanhetkellä hallinnoivan poliittisen valtaeliitin kokema mainehaitta.
Tuomioistuinkäytäntöjen automatisoituessa kansalaisten yksityisviestit seulotaan reaaliaikaisesti ja tietokoneet valmistelevat tuomiot.
Nyt kiireellisenä valmisteltavat muutokset Suomen perustuslakiin ovat siis ristiriidassa jopa Euroopan unionin perusoikeuskirjankin vahvistamiin yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan kirjattujen perusoikeuksien kanssa – perusoikeuksien, jotka kuuluvat kaikille EU:n jäsenvaltioissa asuville ja oikeuksien, joiden on aiemmin ”mainostettu” parantavan erityisesti kansalaisen tietosuojan ja yksityisyyden suojaa varsinkin näissä ”digitaalisen aikakauden haasteissa” kanssa.
Esimerkiksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on yksi maailman tiukimmista säädöksistä, joka ”takaa kansalaisille” laajat oikeudet valvoa henkilötietojensa käyttöä, kuten oikeuden saada tietoja tietojen käytöstä, oikeuden tulla unohdetuksi ja oikeuden siirtää tietoja toiselle palveluntarjoajalle.
Nyt kiireellisen ”muokkauksen” kohteena oleva perustuslakimme toimisi em:ssa valmisteltavassa laissa siis meidän tavan kansalaisten, vielä nykyisellään olevia perusoikeuksiamme vastaan nopeuttaen yhteiskunnallista teknokratiakehitystä
Perusoikeuksien purku on meilläkin alkanut, tämä on huolestuttava tie. Ilmeisesti Suomalainen alkaa olla poliittiselle eliitille uhka siksi näitä säädetään.
Huomionarvoista nykyhallintomme ja veronmaksajan perusoikeuksien purkupuuhissa lisäksi se, että EU:n aiemmin meille EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille takaamat ”laajat” oikeudet valvoa henkilötietojemme käyttöä (GDPR -säännöstö) ollaan mitä ilmeisimmin alistamassa – ei vain kansallisten viranomaistemme tarkkailuun vaan jopa toisella mantereella sijaitsevan valtion (pohjois Amerikka ja Yhdysvallat) kotimaassamme (Suomi) hallinnoimien datakeskusten konesaleihin niissä yksitysiviestintäämme 24/7 seuraavien / tekoäly -profilointia meistä tavan veronmaksajista tekevien tietokoneiden hallintaan (palantir.com).
Perustuslakimuokkausten lisäksi yksi huolenaihe lisää tietysti myös se, miten sähköverkkomme kapasiteetti tulee jatkossa riittämään hallintokoneistomme profilointitarpeisiin ja millaisia lisäveropaineita profiloinnistamme maksettavaksemme tulossa.
Euroopan unionin Digital Services Act (DSA) sääntely- ja valvontakehitys kun ovat jo aiemmin herättäneet vakavia perustuslaillisia ja ihmisoikeudellisia kysymyksiä Suomen oikeusjärjestyksen näkökulmasta. Tässä asiassa syytä perehtyä taustalla kiireellisesti valmisteltaviin lakimuutoksiin erittäin tarkoin.
Poliittisen energian valinnanvapaus vaikka vielä meistä jokaisella lakimuutosten jälkeenkin henkilötasolla vapaasti valittavana säilyisikin ollaan jo varsin lähellä jopa mielipidevapauksien rajoittamista silloin, kun ryhdytään ihmisten kahdenvälisiä ja luottamuksellisiksi tarkoitettuja keskusteluketjuja viranomaisten toimesta teknokratian suomin mahdollisuuksin verovaroin sensuroimaan .
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan kansanvaltaisuus edellyttää, että julkinen valta perustuu kansan tahtoon ja että yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Käytännössä DSA:n kaltaiset ylikansalliset sääntelykokonaisuudet siirtävät tosiasiallista norminanto- ja tulkintavaltaa EU-komissiolle ja sille alisteisille toimijoille ilman suoraa kansallista demokraattista mandaattia- mikä heikentää kansallista kansanvaltaa. Nyt mitä ilmeisimmin on päätetty eliminoida loputkin rippeet vielä jäljelläolevasta ns. ”kansanvallasta”. Kansallista perustuslakiamme kansalaisilta vaivihkaa, kansalaisten yksityisyydensuojaa näin ”rapauttaen”.
Nykyisellään perustuslain 12 § turvaa sananvapauden, johon sisältyy oikeus ilmaista, vastaanottaa ja levittää tietoja ja mielipiteitä ilman ennakkovalvontaa. Jo aktivoituneen DSA:n avoimet ja tulkinnanvaraiset käsitteet – kuten ”haitallinen sisältö” – mahdollistavat ennakoivan sisällönrajoittamisen ja yksityisten toimijoiden suorittaman sensuurin, mikä asettaa sananvapauden rajoitukset ristiriitaan sekä perustuslain PL 12 §:n että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen kanssa.
Perustuslain 80 § edellyttää, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään lailla. DSA:n toimeenpanossa keskeinen sääntelyvalta on jo siirtynyt kuitenkin alemmanasteiseen norminantoon, komission ohjeistuksiin ja alustatoimijoiden sisäisiin sääntöihin, mikä hämärtää oikeusperustan ennakoitavuutta ja heikentää oikeusvarmuutta – varsinkin tilanteessa, missä itse alustatoimijat ovat kaukana jopa itse Euroopan mantereesta (pohjois Amerikassa Yhdysvalloissa).
Euroopan unionin perussopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaiset unionin arvot – demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeuksien kunnioittaminen – edellyttävät, että sananvapauden rajoitukset ovat poikkeuksellisia ja tiukasti rajattuja. Lisäksi SEU 5 artiklan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet asettavat velvoitteen sille, että päätöksenteko tapahtuu mahdollisimman lähellä kansalaisia. Nykykehitys kulkee näitä periaatteita vastaan.
Jo pelkästään DSA:n ja siihen liittyvän sääntelykehikon voidaan katsoa muodostavan perustuslaillisesti ongelmallisen vallansiirron, joka olisi edellyttänyt välitöntä, avointa ja kansallista oikeudellista arviointia. Viimeistään nyt tässä vaiheessa meidän tavan kansalaisten velvollisuudeksi jää nyt tehdä tämä arviointi välttääksemme sananvapauden, demokraattisen legitimiteetin ja oikeusvarmuuden asteittaisen mutta pysyvän heikentymisen.
Kyseessä asia, jonka korjaaminen jälkikäteen likimain mahdotonta – herätessämme ”turhan” myöhään tilanteeseen mistä Jorma jo ketjun alussa mainitsi – ”lain tulkinta VAIN viranomaisten” puuhaa.
En ymmärrä miksi tästä tehdään numero. Eduskunta ja viranomaiset rikkovat perustuslakia aina, kun heille sopii. Eräs Stupidokin rikkoo sitä lähes tulkoon joka kerta, kun avaa suunsa medialle. Jos perustuslain rikkomisella olisi seuraamuksia ymmärtäisin tämän vauhkoamisen.
Juu, näinhän se on. Pitänee rakentaa kokonainen maa uusiks. Ei ne asiat vain puhumalla tai kirjoittaen korjaannu.
PosiTV on mediatalo ja sanomalehti, toimenkuvamme on uutisointi, kirjoittaminen asioista, tiedottaminen, ajankohtaisohjelmat ja videouutiset.
Tavallaan 1930-luvun ”kommunistilait” tulevat takaisin. Niiden perusteella saatettiin pidättää ja tuomita kenet tahansa mistä syystä tahansa. Kommunisti-sana tosin lienee näistä uusista laeista tiputettu pois (eivätkä ne lait kuuluneet perustuslakiin).
Eivät entisetkään lait ole estäneet poliittista ja rahaeliittiä rikkomasta perustuslakia. Mieleen tulevat esimerkiksi Natoon ja euroon liittyminen. Ja hyvähän se on rikkoa perustuslakia, kun Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ainoa elin, joka käsittelee perustuslakia, mutta sekään ei ole tuomioistuin. Siis lakia on voinut vapaasti rikkoa, kun siitä ei tuomita missään.
Toisinajattelua siis ei voi voimassa olevan perustuslain nojalla tuomita tai rangaista. Pitää siis kehittää uudet ”kommunistilait”, jotta eri mieltä olevat saadaan laillisesti tuomiolle.
Eipä unohdeta, että meillä ”maan tapa” puoluekuri on aivan yksiselitteisesti perustuslain vastaista.
Niin, vaalit on tulossa ja pelkäävät että ihmiset Herää mitä agenda2030, liittyen valmiuslain uudistamiseen, mihin loppuu vastausaikaa 27.6.2025 klo 16.15 mennessä ettei pankki voi pölliä omaisuuden tililtä, ettei tule kyberhyökkäystä että maksujärjestelmät ei toimi, ettei tarvii pakkorokotuksia ensi vuonna jos Patogeenihyötyneuvottelut menee 23.3-28.3.26 pandemissopimus tulee voimaan kesällä 2026, ettei tuet puolitu, ettei tule 6 kk karenssia, onneksi Sinimusta liike sai kortit kassaan toista kertaa vappumarssia odotellessa 88, vitun ihrsopimus ja pandemissopimus vitun dcasopimus, eduskuntavaaleja odotellessa 88 ehdokasasettelu alkaa jo ensi syksynä ja äänestysalueena koko Suomi sitten vaaleissa 2027, vitun datakeskukset