Eduskunta suunnittelee muutoksia Suomen perustuslakiin, jotka antaa lisää virkavaltuuksia kerätä tietoa, seurata viestintää ja tarvittaessa tehdä kotietsintöjä tai pidätyksiä, jos arvioidaan, että henkilö tai toiminta muodostaa uhkan turvallisuudelle. Muutoksia ollaan tekemässä kiireellisenä. Perustuslain 10 §:n muutos koskee yksityiselämän ja kotirauhan suojaa, on parhaillaan käsittelyssä.
Perustuslain muutos on kotimainen päätös, jonka Suomi tekee oman turvallisuuspoliittisen ja oikeudellisen harkintansa perusteella. Poliittinen linjaus nojaa Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Petteri Orpon hallitusohjelmasta 20.6.2023: ”Vahvistetaan poliisitoimintaa ja sisäisen turvallisuuden suojaamista valmistelemalla ja ottamalla käyttöön rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö.”
Perustuslaki ja sen perustavalaatuinen merkitys
Perustuslaki on Suomen korkein laki, joka määrittää perusoikeudet, yksilön vapaudet ja valtion toimivallan rajat. Sen nimi on virallisesti ”Suomen perustuslaki 731/1999”. Perustuslaki on toiminut oikeusjärjestelmän perustana ja suojannut kansalaisten perusoikeuksia, kuten kotirauhaa, sananvapautta ja oikeusturvaa -ainakin tähän asti.
Muutokset perustuslakiin ovat merkittäviä ja huomiota herättäviä, koska ne voivat muuttaa oikeusjärjestelmän perusperiaatteita ja vaikuttaa siihen, miten viranomaiset voivat puuttua yksilön elämään. Perustuslaissa sanotaan myös, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan ja elinympäristöön. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Perustuslakiehdotuksessa (muutettava 10 §) lisättäisiin uusi rajoitusperuste siten, että:
-”Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen… tiedon hankkimiseksi … sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.”
Tämä on keskeinen muutos, koska nykyisin perustuslaki ei salli viestin tai yksityiselämän suojan rajoittamista muulloin kuin konkreettisen rikosepäilyn (rikosten tutkinta ja estäminen) perusteella.
Perustuslakiehdotuksessa nykyinen muotoilu ”rikosten tutkinnassa tai selvittämisessä” korvattaisiin ilmaisulla ”rikosten torjunnassa”. Tämä tarkoittaa sitä, että toimivaltuudet eivät enää perustu vain tutkintaan jälkeenpäin vaan myös ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn.
Viranomaiset voisivat puuttua rikosten ehkäisyn ja torjunnan -periaatteella: esimerkiksi jengirikollisuuteen tai vakavaan huumekauppaan liittyviin verkostoihin voidaan kohdistaa tarkkailua tai muita toimia ennen rikoksen toteutumista.
”Uhkaperusteisen” valvonnan laajentaminen
Ehdotettujen muutosten mukaan viranomaiset voisivat arvioida mahdollisia ja epäilemiään uhkia ja ryhtyä toimiin yleisövihjeiden, somesisältöjen tai ennakoivien profilointien ja arvioiden perusteella. Tämä muuttaisi perinteistä oikeusjärjestelmää, jossa puuttuminen yksilön elämään on yleensä perusteltava konkreettisilla teoilla tai rikoksilla. Kotirauha, joka on tähän asti ollut koskematon, saattaisi menettää perustuslailla tähän asti suojatun merkityksensä. Nykyisin koti on lähes aina koskematon. Poliisi tarvitsee yleensä rikosepäilyn päästäkseen tutkimaan kotia.
Muutoksen jälkeen viranomaiset voivat mennä henkilön kotiin myös silloin, jos arvioidaan, että siellä voisi tapahtua vakavaa rikollisuutta tai uhkaa yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle, vaikka konkreettista rikosta ei olisi tapahtunut.
Teknologian rooli ja ennakoivat mallit
Teknologinen kehitys on usein toistuva termi. Se on ennemminkin massavalvontaa datan, algoritmien avulla ja eri rekisterien yhdistämisellä. Se mahdollistaa ennakoivan riskinarvioinnin. Poliisi voi kerätä tietoja henkilöistä teknologisilla menetelmillä ja yhdistellä tietoja eri lähteistä ja profiloida henkilöitä. Koostetuista tiedoista koostetaan uhka-arvio.
Riskit yksilölle ja yhteiskunnalle
Muutokset voivat heikentää merkittävästi yksilön suojaa ja perusoikeuksia. Uhkaperusteinen valvonta ei vaadi konkreettista rikosta, ja se voi mahdollistaa poliittisesti arvaamattoman valvonnan, mistä kansalainen ei ole tietoinen. Kansalaisten yksityisyys ja oikeusturva heikentyvät, ja luottamus viranomaisiin voi heikentyä. Samalla riskinä on, että valvontaa voidaan käyttää hallinnollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin, mikä ylittäisi suomalaisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteet.
Monet kansalaiset ovat reagoineet vastustaen perustuslakimuutoksia ja jättäneet vastalausekirjelmiä eduskuntaan ja oikeusasiamiehelle.
Perustuslain kiireellinen muuttaminen on poikkeuksellinen menettely
Perustuslain muuttaminen normaalisti tapahtuu niin, että yksi eduskunta hyväksyy esityksen ja se jätetään lepäämään yli seuraavien vaalien. Seuraava eduskunta hyväksyy muutoksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämä on normaali menettely perustuslain pysyvyyden ja yhteiskunnallisen harkinnan vuoksi.
Tutkijat ja perustuslakivaliokunta ovat korostaneet, että kiireellinen menettely on poikkeuksellinen ja sitä tulee käyttää vain hyvin painavista syistä. Perustuslain kiireelliseksi julistaminen edellyttää, että eduskunta hyväksyy sen viiden kuudesosan enemmistöllä. Tämä mahdollistaa muutoksen voimaantulon jo saman vaalikauden aikana. Viimeksi perustuslakia muutettiin 2018.
Toimittaja
Karl Beckenström