Ukrainalaisen Azov-sotilasyksikön vierailu Suomen eduskunnassa nosti vahvaa moraalista arvostelua. Kansainvälisessä keskustelussa Azov-yksikköä on kritisoitu sen äärinationalistisesta symboliikasta, ja äärioikeistolaisesta historiasta. Azovin-vierailun jälkipuinti paljasti jälleen epäterveen poliittisen leimaamisen kulttuurin Suomessa.
Ukrainalaisen sotilasyksikön Suomen vierailun moraalinen arvostelu koski Azov-yksikön kiisteltyjä historiallisia natsiyhteyksiä. Sotilasyksikön vierailua Suomen eduskunnassa pidettiin siksi arvoiltaan epäsopivana. Kansanedustaja Simulan julkaisemat kuvat yhdessä Azov-sotilaiden kanssa ja Azovia ylistävä puhe herättivät myös kritiikkiä. Simulan aiemmatkin sosiaalisen median julkaisut ovat myös herättäneet huomiota, mukaan lukien kuva, jossa hänellä oli lippalakki tekstillä ‘sotahullu’.”
Perusuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvosteli Azov-vierailun arvostelijoita käyttäen leimaavaa kieltä. Simula vastasi somekirjoituksessa kanssakansalaisten arvosteluun leimaavalla ”idän kätyri” ja ”putinisti” kommentilla.
Jenna Simula puolusti Azov-vierailua: ”kriitikot ovat itänaapurin kätyreitä”
Tämäkin tilanne osoitti miten epäasiallisesti Suomessa nykyään kohdataan poliittisia mielipiteitä ja perusteltuakin arvostelua. Erityisesti kansanedustajan, kansalaisten edustajan asemassa kanssakansalaisten mielipiteiden leimaaminen on erityisen kyseenalaista.
Leimaaminen suuntaa keskustelun itse aiheesta henkilöön
Historiallisen taustan ja vierailusta keskustelun sijaan siirryttiin yksioikoiseen arvostelijoiden motiivien syyttämiseen ulkovaltojen ajamina.
Leimaava puhetapa muuttaa koko keskustelun dynamiikkaa. Kun kriittisesta mielipiteestä vedetään yksioikoinen ja väärä syytös ulkomaisen tahon ajurina, itse argumentit ja kritiikki ohitetaan kokonaan. Silloin keskustelu ei enää etene sivistyneellä väitteiden ja vasta-argumenttien kautta, vaan ihmisten ja ryhmien oletettujen motiivien kautta.
Epäterve ilmiö kaventaa julkisen keskustelun tilaa, koska eriävät näkemykset eivät kohtaa sisällöllisesti, vaan ne luokitellaan mustavalkoisesti hyväksyttäviin ja epäilyttäviin, kategorioihin.
”Informaatiovaikuttaja” Janne Riiheläiseen on kohdistunut arvostelua liittyen hänen julkisiin arvioihinsa kanssakansalaisistaan, joiden hän väittää jakavan disinformaatiota. Disinformaatio-leima on myös poliittisen hiljentämisen ja mustamaalaamisen keino.
Tutkimus: kehystys ja leimaaminen ohjaavat yleistä mielipidettä
Tutkimusten mukaan sosiaalisessa mediassa esiintyvä leimaava ja vahvasti kehystetty viestintä vaikuttaa yleiseen mielipiteen muodostukseen. Kun henkilö tai ryhmä tai media esitetään ja kehystetään toistuvasti “trollina” tai “vieraan vallan kätyrinä”, alkaa jonkun kehystys ohjata sitä, miten kaikkea myöhempää tietoa tulkitaan.
Mainos
Sosiaalisen identiteetin ja disinformaation tutkimus on osoittanut, että ryhmäleimat ja “me vastaan he” -asetelmat vahvistavat ennakkokäsityksiä ja vähentävät halua arvioida tietoa enää neutraalisti.
Toistuva leimaaminen voi ohjata yleistä mielipidettä niin, että osa ihmisistä omaksuu tulkinnan suoraan ilman omaa kriittistä arviointia. Siksi leimaaminen on vaarallista demokratialle ja yleiselle mielipiteelle.
Oikeudellinen rajanveto
Sananvapaus toisaalta suojaa myös voimakasta ja kärjekästäkin poliittista puhetta. Samaan aikaan oikeusjärjestelmä tunnistaa tilanteet, joissa julkisessa keskustelussa esitetyt väitteet voivat kohdistua yksilön tai ryhmän maineeseen tavalla, joka ylittää pelkän mielipiteen ja muuttuu tosiasiaväitteeksi tai vakavaksi vihjaukseksi henkilöstä.
Kunnian suoja ja Rikoslaki 24
Suomen rikoslain 24 luvussa säädetään kunnian ja yksityiselämän suojasta. Säännösten tarkoituksena on estää perusteeton ja vahingoittava viestintä, joka voi heikentää henkilön tai ryhmän mainetta.
Oikeudellisessa arvioinnissa keskeistä on ero mielipiteen ja tosiasiaväitteen välillä. Poliittinen kritiikki voi olla hyvinkin voimakasta ilman, että se muuttuu lain tarkoittamalla tavalla ongelmalliseksi. Sen sijaan jos viestintä sisältää väitteitä, jotka voidaan ymmärtää konkreettisina epäilyinä henkilön toiminnasta tai motiiveista ilman näyttöä, arvio siirtyy kunnian suojan alueelle.
Keskustelun sävy määrittää sen avoimuuden
Azov-vierailun jälkipuinti on esimerkki ilmiöstä, jossa poliittinen erimielisyys ja kritiikki muuttuu sisältökeskustelusta henkilöihin kohdistuviin väitteisiin, uskomuksiin ja leimaamiseen. Kenenkään suomalaisen on hyvin typerryttävää esittää perusteltua kritiikkiä, kun sitä ei lainkaan kohdata, vaan siirrytään suoraan henkilötason pilkkaan ja nimittelyyn -jopa uhkailuun. Kiusaaminen, pilkkaaminen, nimittely ja haukkuminen ei ole voimaa- se on päinvastoin älyllisten perusteiden ja vastaväitteiden puutetta.
Kun keskustelu alkaa rakentua oletettujen motiivien ja leimojen varaan, vaarana on, että itse argumenttien merkitys heikkenee ja julkinen keskustelu polarisoituu. Tämä heikentää demokratiaa ja sanavapautta välillisesti, kun ihmiset hiljenevät leimaamisen pelossa.
Tämän koulukiusaamiseen rinnastuvaan epäterveeseen keskustelutapaan ei pidä osallistua, suostua eikä alistua. Mielipidekiusaamiseen voi puuttua some-alustojen report-ilmoituksilla ja myös mahdollisilla kunnianloukkaussyytteillä. Jokainen voi sosiaalisessa mediassa pidättäytyä julkaisemasta henkilöön kohdistuvaa nimittelyä, vaan pysyä itse asiassa ja argumentoinnisssa.
Demokraattisen terveen kansalaiskeskustelun kannalta olennaista on se, että eri näkemykset voivat kohdata ja törmätäkin- ilman ala-astetasoista henkilön leimaamista ja pilkkaamista. On osattava keskustella asioista asioina, väitteillä ja vastaväitteillä. Kunnioittava keskustelutapa lisää ja vahvistaa yhteiskunnallista hyvinvointia ja demokratiaa.
Kreikkalaisen filosofin Sokrateksen mukaan väittelyn tarkoitus ei ole voittaa, vaan selvittää mikä on totta kysymysten ja perustelujen kautta. Aristoteleen mukaan vakuuttava keskustelu perustuu järkeen ja selkeisiin argumentteihin, joissa tosiasiat ja mielipiteet erotetaan toisistaan. Julkisen keskustelun arvo syntyy kyvystä käsitellä väitteitä ilman henkilöön kohdistuvaa leimaamista.
MAINOS:

Tue vapaata tiedonvälitystä ja hanki Posi Tv:n kannatustuotteita Posikaupasta.