Maailman johtajat ovat hyväksyneet historiallisen globaalin julistuksen Yhdistyneiden Kansakuntien 80. yleiskokouksessa (UNGA). Yhdistyneiden Kansakuntien 80. yleiskokous (UNGA) pidettiin New Yorkissa, YK:n päämajassa Yhdysvalloissa.
Julistuksen keskiössä on ei-tarttuvien sairauksien (NCD) torjunta ja mielenterveyden edistäminen. Julistus on tulos hallitustenvälisistä neuvotteluista, ja se käsiteltiin YK:n korkean tason kokouksessa ei-tarttuvien tautien ehkäisystä ja hallinnasta sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, joka pidettiin 25. syyskuuta 2025. Julistusta koskeva päätös hyväksyttiin 16. joulukuuta 2025, raportoi mm Agenparl.
Ensimmäinen julistus ei-tarttuvista taudeista ja mielenterveydestä
Julistus hienolta nimeltään; ”Tasa-arvo ja integraatio: elämän ja toimeentulon muuttaminen johtajuuden ja toimien kautta ei-tarttuvien tautien torjunnassa sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä”, on julistus, joka käsittelee ei-tarttuvia tauteja ja mielenterveyttä yhdessä. Sen tavoitteena on vauhdittaa maailmanlaajuista edistystä asettamalla konkreettiset globaalit tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) tavoitevuosi on 2030. Tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2015, ja niillä kerrotaan edistettävän globaalia kehitystä kestävällä tavalla mukaan lukien terveys, koulutus, ilmasto, tasa-arvo ja hyvinvointi.
Ei-tarttuvat taudit, kuten diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä syöpä ovat johtava kuolinsyy maailmassa ja aiheuttavat 18 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat miljardiin ihmiseen maailmanlaajuisesti. Molempia yhdistävät ehkäistävissä olevat riskitekijät, kuten epäterveellinen ruokavalio, tupakointi, alkoholin käyttö, liikkumattomuus ja ilman saasteet.
Mitattavat globaalit tavoitteet vuoteen 2030
Julistus asettaa kolme ensimmäistä maailmanlaajuista “pikatavoitetta” vuodelle 2030: 150 miljoonaa vähemmän tupakoitsijaa, 150 miljoonaa ihmistä, joiden korkea verenpaine on hallinnassa ja 150 miljoonaa ihmistä lisää mielenterveyspalvelujen piirissä.
Laajin julistus tähän mennessä
Julistus on laajin laatuaan ja huomioi COVID-19-pandemian opit sekä globaalit haasteet. Siinä käsitellään uusia alueita, kuten suun terveyttä, keuhkosairauksia, lasten syöpää, maksa- ja munuaissairauksia sekä muita harvinaisia sairauksia. Lisäksi mukaan on otettu ympäristötekijöitä, kuten ilman saasteet, puhdas ruoka, lyijyaltistus ja vaaralliset kemikaalit.
Julistuksessa huomioidaan myös digitaaliset terveysriskit, kuten sosiaalisen median haitat, liiallinen ruutuaika sekä ”väärän ja harhaanjohtavan” tiedon vaikutukset. Tässä kohtaa herää kysymys siitä, pyrkiikö WHO jatkossa määrittelemään tietoa oikeaan ja väärään, terveysvaikutusten perusteella.
Julistus korostaa rahoituksen turvaamista aikana, jolloin monet maat kamppailevat taloudellisten paineiden kanssa. Se vaatii lisää kotimaista rahoitusta, vahvempia kansainvälisiä kumppanuuksia ja monenkeskistä yhteistyötä. Eli WHO uusi julistus voi lisätä suomalaistenkin verorahojen käyttöä WHO vaatimusten toteuttamiseen.
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus totesi, että julistus osoittaa valtioiden sitoutumista kansalaistensa terveyden suojelemiseen ja tarjoaa mahdollisuuden muuttaa ei-tarttuvien tautien ja mielenterveyden kehityssuuntaa maailmanlaajuisesti.
Julistus edellyttää lainsäädännön muutoksia
Julistus edellyttää valtioilta mitattavia toimia, kuten lainsäädännön muutoksia, perusterveydenhuollon lääkkeiden saatavuutta, taloudellista suojaa hoitokustannuksia vastaan sekä toimivia kansallisia seuranta- ja valvontajärjestelmiä.
Julistus ei pakota valtioita lakimuutoksiin juridisesti, mutta se luo kehikon, jossa lainsäädäntö, valvonta ja terveyspolitiikka voivat hiljalleen yhdenmukaistua ylikansallisten tavoitteiden kanssa. Riskinä nähdään, että päätösvalta siirtyy askel askeleelta pois kansallisilta parlamenteilta kohti kansainvälisiä instituutioita ilman suoraa demokraattista mandaattia. Lääketeollisuuden kaupalliset intressit voivat helpommin toteutua julistuksen kautta.
Julistusta edelsi IHR-säädökset (International Health Regulations)
Ennen tätä uutta julistusta ovat WHO:n kansainväliset IHR säädösmuutokset astuneet äskettäin voimaan myös Suomessa. Varsinainen IHR on ollut sitova WHO:n pandemiasopimus jo vuodesta 2007. IHR on WHO:n alainen, oikeudellisesti sitova kansainvälinen terveyssäännöstö. Tänä vuonna hyväksytyt IHR-muutokset eivät muuta Suomen lainsäädäntöä suoraan, mutta lisäävät kansainvälisen paineen lainsäädäntömuutoksiin ja käytännön toimeenpanoon, valmiuteen ja raportointiin.
IHR edellyttää, että valtiot mukauttavat omaa kansallista lainsäädäntöään, täyttämään WHO:n määrittämät velvoitteet, kuten terveystietojen keruun, raportoinnin WHO:lle, rajaterveyskäytännöt ja pandemiahätätoimet.
Jäsenmaiden on nimettävä oma IHR- viranomainen ja elin, joka toimii suorassa yhteydessä WHO:hon. Suomessa elin tulisi olemaan mahdollisesti Sosiaali-ja terveysministeriöön. Tämä on nähty WHO:n vallan laajenemisena ja infiltroitumisena Suomalaiseen terveysjärjestelmään
Kritiikki kohdistuu siihen, että IHR voi kaventaa kansallista päätösvaltaa, laajentaa viranomaisten toimivaltuuksia kriisitilanteissa ja lisätä yksilöihin kohdistuvaa valvontaa. Käytännössä IHR siirtää osan terveyspoliittisesta päätöksenteosta WHO:n kansainväliseen ohjaukseen- toimeenpano säilyy kansallisilla hallituksilla, ohjeet tulee WHOsta.
Suomessakin on ollut julkista kritiikkiä WHO:n IHR-muutoksia kohtaan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vähäteli, että osa kritiikistä perustui ”väärinymmärryksiin tai disinformaatioon” ja että kustannuksia ei tulisi.
Osa poliitikoista ja yksityishenkilöistä arvostelivat IHR-säädöksiä perustellusti kansallisen päätösvallan heikkenemisestä. Kaisa Garedew (ps) kritisoi WHO:n IHR-muutoksia, jotka lisäävät WHO:n painetta Suomen päätöksentekoon ja voivat pakottaa kansalaisia terveystoimenpiteisiin. Hän varoitti pakotetuista terveystoimista ja kaupallisista intresseistä, viitaten koronapandemian ajan rokotteiden liioiteltuihin hyötyihin ja vaiettuihin rokotehaittoihin. Garedew ehdotti sopimusmuutoksia hylättäväksi ja Suomen irtaantumista WHO:sta, kirjoitti Suomen uutiset.
Edustaja Sillanpään ja Mäenpään kriittiset esitykset eduskunnassa eivät riittäneet kumoamaan IHR päätöstä. Valiokunnalle tuotiin lääketieteen ja kirurgian tohtorin, kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin ja immunologian dosentti Sylvi Silvennoinen‑Kassisen ja neurologian erikoislääkärin Nina Bjelogrlićin kriittiset asiantuntijalausunnot. Lausunnot olivat edustaja Bella Forströmin mielestä ”marginaalisia”. Eduskunta hyväksyi WHO:n IHR:n muutokset ilman äänestystä 18.6.2025 . ”Yksimielisestä” hyväksymisprosessista kirjoitti Posi TV.
Lukuisat maat ovat hylänneet tai vastustaneet WHO:n IHR-säädöksiä: Argentiina, Itävalta, Brasilia, Kanada, Tšekki, Saksa, Israel, Italia, Alankomaat, Filippiinit ja Yhdysvallat. Itävalta on ilmoittanut vastalauseensa tai oikeudellisen varauksen. Alankomaiden IHR-hylkäys liittyi kansalliseen prosessiin.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ