Helsingin yliopiston tutkimuksessa on löydetty lupaavia uusia keinoja hermoston vaurioiden korjaamiseen. Väitöskirjatutkimus osoittaa, että kahdella erilaisella lääkemolekyylillä voidaan käynnistää hermosolujen suojakerroksen eli myeliinin uudelleenkasvu MS-taudissa.
Tutkimus tarjoaa uuden suunnan hoitokehitykselle sairaudessa, johon ei toistaiseksi ole olemassa hermovaurioita korjaavia lääkkeitä.
MS-tauti aiheuttaa pysyviä hermovaurioita
MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten yleisin krooninen neurologinen sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 13 000 ihmistä, ja esiintyvyys kuuluu maailman korkeimpiin.
Taudissa elimistön oma immuunijärjestelmä vaurioittaa hermosoluja ympäröivää myeliiniä, joka toimii eristeenä hermoratojen ympärillä. Kun myeliini tuhoutuu, hermosignaalien kulku häiriintyy ja seurauksena voi olla esimerkiksi näköhäiriöitä, lihasheikkoutta ja liikkumisen vaikeuksia.
Nykyiset lääkkeet hillitsevät tulehdusta, mutta ne eivät pysty korjaamaan jo syntyneitä vaurioita.
Kaksi erilaista lääkekohdetta, sama lopputulos
FM Tapani Koppisen väitöskirjatutkimus apulaisprofessori Merja Voutilaisen tutkimusryhmässä osoitti, että remyelinaatiota voidaan tehostaa kahdella eri tavalla.
Ensimmäinen lääkemolekyyli vaikuttaa hermosolujen sisäiseen stressimekanismiin, joka estää korjaavia soluja toimimasta vaurioalueilla. Kun tämä stressireitti estettiin, myeliinin uudelleenmuodostus kiihtyi merkittävästi.
Toinen molekyyli puolestaan muokkaa vaurioalueille muodostuvaa arpikudosta, joka yleensä estää hermokudoksen uusiutumista. Kun tätä estettä vähennettiin, hermosolujen toipuminen tehostui.
Yllättävää tutkimuksessa oli, että täysin eri mekanismeihin perustuvat hoitotavat johtivat hyvin samankaltaiseen lopputulokseen: myeliinin uudelleenmuodostumisen lisääntymiseen ja tulehduksen vähenemiseen koe-eläinmalleissa.
Tutkimuksen tuloksia on julkaistu useissa kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä. Stressimekanismiin liittyvä tutkimus ilmestyi Molecular Therapy -lehdessä, ja arpikudosta koskeva osatutkimus julkaistiin Neuropharmacology -lehdessä loppuvuonna 2025.
Kohti kliinisiä tutkimuksia
Tulokset perustuvat toistaiseksi solumalleihin ja eläinkokeisiin, joten vaikutuksia ihmisillä ei vielä tunneta. Tutkijoiden mukaan haasteena on muun muassa lääkeaineiden kulkeutuminen aivoihin veri-aivoesteen läpi, vaikka koe-eläimissä molemmat yhdisteet pääsivät keskushermostoon tehokkaasti.
Kehittämämme molekyylit voivat tulevaisuudessa toimia ensimmäisinä lääkkeinä, jotka todella korjaavat MS-taudin aiheuttamia hermovaurioita, kertoo Tapani Koppinen.
Tutkimusta kommentoi myös väitöksen vastaväittäjä, professori Robin Franklin Robin Franklin Cambridgen yliopistosta, jonka mukaan tulokset avaavat merkittävän uuden suunnan hermoston korjausmekanismien ymmärtämisessä.
Tapani Koppinen väittelee 8. toukokuuta 2026 Helsingin yliopistossa aiheesta “Enhancing remyelination by overcoming extrinsic and intrinsic inhibitory factors”.
MAINOS:
