Suomi on pitkään esitetty yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta Oikeusministeriön tuore kansallinen korruptiotilannekuva nostaa esiin ilmiöitä, jotka horjuttavat tätä puhdasta julkikuvaa. Raportin mukaan suomalaiset eivät pidä suurimpana ongelmana lahjuksia tai suoraa rahanvaihtoa, vaan paljon vaikeammin havaittavia rakenteita: suosintaa, esteellisyyttä, epäeettisiä verkostoja ja päätöksenteon avoimuuden puutetta.
Erityisen pysäyttävä havainto liittyy siihen, kuinka moni jättää epäkohtia ilmoittamatta. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoi havainneensa korruptiota työnsä yhteydessä, mutta ei ollut raportoinut asiasta eteenpäin.
Pelko ja epäluottamus estävät puhumasta
Kyselyn perusteella moni suomalainen kokee, ettei korruptiosta ilmoittaminen johda mihinkään – tai pahimmillaan kääntyy ilmoittajaa itseään vastaan. Merkittävimmiksi syiksi vaikenemiseen nousivat pelko omista seurauksista, usko siihen ettei ilmoituksista seuraa sanktioita sekä epätietoisuus siitä, minne korruptiosta pitäisi edes ilmoittaa.
Tulokset maalaavat huolestuttavan kuvan järjestelmästä, jossa epäkohtia kyllä havaitaan, mutta niihin puuttuminen koetaan riskialttiiksi tai hyödyttömäksi. Samalla raportti viittaa siihen, että suomalainen korruptio ei useinkaan ole näkyvää tai helposti tunnistettavaa rikollisuutta, vaan arkisiin verkostoihin ja vallankäyttöön liittyvää hyvä veli -toimintaa.
Korruptio Suomessa 2025 -kyselyn mukaan lahjontaa ei pidetä Suomessa erityisen merkittävänä ongelmana. Sen sijaan vastaajien huoli kohdistui hyvän hallinnon vastaiseen toimintaan, kuten suljettuun päätöksentekoon, kaksoisrooleihin ja epäviralliseen suosintaan.
Suomalaiset eivät enää pidä korruptiota vain muiden ongelmana
Korruptio Suomessa 2025 -kyselyn sekä Kansalaispulssi– ja Eurobarometri-tutkimusten mukaan vajaa neljännes suomalaisista arvioi, että korruptio on Suomessa yleistä. Vaikka luku ei kansainvälisesti tarkasteltuna ole korkea, Suomessa se on poikkeuksellisen merkittävä signaali.
Maata on vuosia markkinoitu avoimen hallinnon malliesimerkkinä, mutta nyt julkaistu raportti osoittaa, että kansalaisten luottamuksessa on nähtävissä säröjä. Epäluottamus ei kohdistu niinkään yksittäisiin lahjusskandaaleihin, vaan siihen, miten valtaa käytetään kulissien takana.
Korruptio Suomessa -kyselyyn vastasi yli 800 ihmistä eri puolilta maata. Kysely oli avoin kaikille alkuvuodesta 2026, joten kyseessä ei ole koko väestöä edustava tutkimus. Oikeusministeriö pitää tuloksia kuitenkin tärkeänä keinona seurata korruption riskialueita ja kansalaisten kokemuksia.
Tilannekuvan laatiminen on osa kansallista korruptionvastaista strategiaa vuosille 2025–2027. Raportin tavoitteena on vahvistaa tietopohjaista päätöksentekoa ja kehittää korruption ennaltaehkäisyä Suomessa.
Yksi asia käy kuitenkin jo nyt selväksi: suomalaiset eivät enää pidä korruptiota vain muiden maiden ongelmana.
MAINOS:
POSIKAUPPA.com | Mukit
