Moni jalkapalloilija suhtautuu tekonurmeen epäillen, ja erityisesti polvi- ja rasitusvammoja on yhdistetty keinotekoiseen pelialustaan. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus vertasi käsityksiä siihen, mitä loukkaantumisdata todellisuudessa näyttää.
Lääketieteen lisensiaatti Ville Immosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen päätulos on selvä: tekonurmi ei lisää jalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä luonnonnurmeen verrattuna.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Väitöskirjaan sisältyneessä 22 tutkimuksen meta-analyysissä tulos oli vielä tätäkin kiinnostavampi. Loukkaantumisten ilmaantuvuus oli tekonurmella pienempi kaikkien pelaajien aineistossa sekä erikseen miehillä, naisilla ja ammattilaispelaajilla. Tekonurmella havaittiin pienempi riski myös lantion ja reiden alueen vammoihin, polvivammoihin sekä lihasvammoihin.
Suomalaisessa aineistossa vertailtiin lisäksi miesten pääsarjan kautta 2019 ja naisten pääsarjakausia 2020–2024. Näissä aineistoissa akuuttien loukkaantumisten riskissä ei havaittu eroa tekonurmen ja luonnonnurmen välillä.
Pelaajien käsitys oli toinen
Tutkimuksessa kysyttiin myös 11–20-vuotiailta suomalaisilta jalkapalloilijoilta heidän käsityksiään pelialustoista.
Suurin osa 11–15-vuotiaista piti loukkaantumisia yleisempinä tekonurmella kuin luonnonnurmella. Yli puolet vastaajista arvioi tekonurmen lisäävän myös polvi- ja rasitusvammoja.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tulokset eivät siis tukeneet tätä käsitystä.
Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa joukkueiden terveydenhuollossa sekä seurojen, sarjajärjestäjien ja kuntien tehdessä pelialustoja ja liikuntapaikkainvestointeja koskevia päätöksiä.
