Kreikan valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis valittiin torstaina Eurogroupin uudeksi puheenjohtajaksi, uutisoi AP. Kreikkalaisen valinta asemaan olisi ollut mahdoton ajatus vielä kymmenen vuotta sitten, jolloin Kreikka kamppaili syvässä talouskriisissä ja oli lähellä joutua ulos euroalueesta.
Eurogroup koordinoi euroalueen talouspolitiikkaa
Eurogroup on euroalueen 20:n jäsenmaan valtiovarainministereistä koostuva epävirallinen taloudellinen elin. Puheenjohtajan näkemyksillä on suuri painoarvo. Ecofin puolestaan on koko EU:n virallinen talousministerineuvosto
Eurogroup vastaa jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatiosta ja euroalueen talouskasvun edellytysten vahvistamisesta. Se valmistelee myös eurohuippukokoukset.
Elin kokoontuu kuukausittain ja käsittelee euroalueen taloustilannetta, budjettipolitiikkaa, rakenteellisia uudistuksia sekä rahoitusvakautta. Tarvittaessa se voi määritellä ehdot talousavulle vaikeuksiin joutuneille euromaille, kuten Suomelle.
Kokouksiin osallistuvat euroalueen ministerit, komissio, Europan Keskuspankki ja Euroopan vakausmekanismi. Valmistelutyöstä vastaa Eurogroup Working Group, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Tuomas Saarenheimo.
Kreikan pääministeri kuvaili Pierrakakisin valintaa ”ylpeyden päiväksi”
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis kuvaili Pierrakakisin valintaa ”ylpeyden päiväksi” koko maalle. Hänen mukaansa nimitys on osoitus Kreikan talouden ”positiivisesta suunnasta” – vain vuosikymmen sen jälkeen kun maa oli ”kuilun partaalla suljettujen pankkien ja euroerouhan keskellä”.
Mitsotakisin mukaan Kreikka, joka pitkään tunnettiin ”velkojen mustana lampaana”, on nyt noussut Euroopan talouspäättäjien kärkeen – kreikkalaisten tekemien uhrausten ansiosta.
Pierrakakis nouseva poliitikko
42-vuotias Pierrakakis on Kreikan keskustaoikeistolaisen Uuden Demokratian nouseva nimi. Hän aloitti valtiovarainministerinä maaliskuussa. Hän toimi aiemmin opetusministerinä ja digitalisaatioministerinä. Hän on modernisoinut julkishallintoa ja nopeuttanut palvelujen digitalisointia vuosina.
Lehdistötilaisuudessa Brysselissä Pierrakakis muistutti, että vain kymmenen vuotta sitten keskusteltiin vakavasti Kreikan euroerosta.
”Kreikka kesti, ja se on osoitus monista asioista: kansan kollektiivisesta voimasta ja eurooppalaisesta solidaarisuudesta”, Pierrakakis sanoi.
Hän lupasi pitää Eurogroupin ”yhdenmukaisena ja yhteiseen tarkoitukseen sitoutuneena elimenä”, joka keskittyy yhteiseen valuuttaan ja yhteisiin taloudellisiin etuihin.
Pierrakakis voitti valinnassa Belgian valtiovarainministeri Vincent Van Peteghemin. Pierrakakiksen 2,5 vuoden toimikausi alkaa perjantaina, ja ensimmäinen kokous pidetään 19. tammikuuta.
Kreikka talouskriisin pohjalta Eurogroupin johtoon
Kreikan kriisin aikana Eurogroupin vierailut Ateenaan olivat jännittyneitä. Vuonna 2015 silloisen Eurogroupin puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin ja Kreikan valtiovarainministerin Yanis Varoufakiksen välinen jännitteinen kohtaaminen jäi historiaan.
Kreikka menetti vuosikymmenen alussa pääsyn kansainvälisille rahoitusmarkkinoille ja joutui turvautumaan kolmeen kansainväliseen tukipakettiin. Vastineeksi sille määrättiin raskaita säästötoimia, jotka supistivat taloutta neljänneksellä ja nostivat työttömyyden räjähdysmäisesti.
Vuonna 2015 Kreikka ajautui maksukyvyttömäksi Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle ja pankkien nostorajoitukset olivat voimassa vuoteen 2019 asti.
Talouskurimuksesta mallimaaksi
Nyt Kreikka kuuluu euroalueen vahvimmin suoriutuviin maihin. Luottoluokittajat ovat palauttaneet valtionlainat jälleen sijoitusluokkaan. Vuonna 2024 maa oli yksi harvoista EU-jäsenistä, joka ylsi budjettiylijäämään.
Kuitenkin elinkustannusten nousu kuormittaa kotitalouksia, ja talonpoikien protestit ja viimeisempänä fetajuusto-kriisi häiritsevät taloutta, mistä Posi TV raportoi.
Kreikan kriisi (2010–2015) vs. Suomen taloushaasteet (2023–2025)
Kreikan kriisi oli yksi EU-historian vakavimmista velkakriiseistä. Julkinen velka karkasi käsistä, taloustilastoja kaunisteliin ja sijoittajien luottamus romahti. Talous supistui yli 25 %, työttömyys nousi 27 %:iin ja pankit olivat kaatumassa. Kreikka tarvitsi kolme EU-IMF-pelastuspakettia ja joutui tekemään kipeitä säästötoimia ja uudistuksia välttääkseen maksukyvyttömyyden.
Suomen talouden tilanne on luonteeltaan toisenlainen. Talouskasvu on heikkoa, mutta kaukana Kreikan romahduksesta. Työttömyys pysyy alle 10 prosentin. Suomi ei ole velkakriisissä, ja rahoitusmarkkinoiden luottamus maahan on vielä säilynyt.
Toisin kun Kreikan talousromahduksessa, Suomen haasteet ovat rakenteellisia: väestö ikääntyy, tuottavuus kasvaa hitaasti ja kilpailukyky on heikentynyt . Lisäksi korkeat korot lisäävät velanhoitomenoja, NATO-jäsenyys ja maanpuolustus tuo uusia kustannuksia ja Venäjän energian tuonnin päättyminen nosti hintoja sekä heikensi teollisuuden kilpailukykyä.
Silti Suomen valtio ja pankkisektori ovat vakaat, eikä maa tarvitse ulkoisia tukipaketteja. Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävä mutta ei kriisitasolla.
Viimeisimpien tilastojen mukaan Suomen julkinen velka on ollut noin 60–70 % BKT:stä. Tämä on selvästi alle Kreikan velka-BKT-suhteen, joka oli yli 180 %.
Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, koska julkisen talouden alijäämä on 4,5 % (2025) ja velkasuhde 88,1 % (2025), ja luvut rikkovat EU:n asettamia 3 %:n ja 60 %;n rajoja. Komissio esitti menettelyn käynnistämistä marraskuussa 2025, ja Ecofin, EU:n virallinen talousministerineuvosto tekee asiassa lopullisen päätöksen 20. tammikuuta. Alijäämämenettelyssä ovat tällä hetkellä Itävalta, Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Romania.
Toimittaja
Karl Beckenström
Artikkelikuva: © European Union, 1998 – 2025
Tilaa Positv TÄSTÄ