Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore Kouluterveyskysely piirtää kaksijakoisen kuvan ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten arjesta Suomessa. Tulosten mukaan he kohtaavat keskimäärin enemmän haasteita terveydessä, hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa kuin suomalaistaustaiset ikätoverinsa – mutta suhtautuvat samalla koulunkäyntiin muita myönteisemmin.
Vuoden 2025 kyselyssä yli puolet, 51 prosenttia, ulkomailla syntyneistä 8.–9.-luokkalaisista kertoi kokeneensa syrjintää tai kiusaamista viimeisen vuoden aikana. Suomalaistaustaisten nuorten kohdalla vastaava luku oli selvästi pienempi, 31 prosenttia. Erityisesti poikien kokemukset ovat lisääntyneet huolestuttavasti: syrjintäkokemukset kasvoivat kaikissa ryhmissä 10–15 prosenttiyksikköä vuosien 2021 ja 2025 välillä.
Tutkimusprofessori Anu Castaneda pitää kehitystä vakavana. Hänen mukaansa tilanteen parantaminen edellyttää tietoista työtä empatiakyvyn ja syrjimättömyyden vahvistamiseksi niin kouluissa, kodeissa kuin vapaa-ajallakin.
Kysely tuo esiin eroja myös nuorten sosiaalisissa suhteissa. Ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat muita useammin yksinäisyyttä: esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa 13 prosenttia ulkomailla syntyneistä ilmoitti, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli kuusi prosenttia.
Myös arjen tottumuksissa näkyy eroja. Ulkomaalaistaustaiset nuoret jättävät useammin aamupalan väliin ja kokevat netin käytön muita useammin liialliseksi. Tutkijoiden mukaan nämä tekijät voivat heijastua suoraan terveyteen ja jaksamiseen.
Sukupuolten välillä erot ovat selkeitä. Tytöt voivat kokonaisuutena poikia heikommin syntyperästä riippumatta. He raportoivat selvästi enemmän ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta ja yksinäisyyttä. Pojilla puolestaan erot korostuvat syntyperäryhmien välillä: esimerkiksi ulkomailla syntyneistä lukiolaispojista 18 prosenttia koki vähintään kohtalaista ahdistuneisuutta, kun suomalaistaustaisilla pojilla osuus jäi seitsemään prosenttiin.
Kaikista haasteista huolimatta tutkimus nostaa esiin myös myönteisiä piirteitä. Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret käyttävät alkoholia harvemmin ja suhtautuvat koulunkäyntiin keskimäärin innostuneemmin. Esimerkiksi 80 prosenttia ulkomailla syntyneistä 4.–5.-luokkalaisista kertoi pitävänsä koulusta, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli 69 prosenttia.
Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi, ja se tarjoaa laajan kuvan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä Suomessa. Tuore raportti tarkastelee muutoksia vuosien 2019 ja 2025 välillä ja korostaa, että monet ilmiöt koskettavat kaikkia nuoria taustasta riippumatta.
Castanedan mukaan keskeistä on ymmärtää, että syntyperä on vain yksi tekijä nuoren elämässä.
