Konkurssiaalto jatkuu Suomessa – vuoden 2026 määrä nousussa kohti 2000-luvun ennätystä

Yrityskonkurssien määrä pysyy Suomessa edelleen korkealla tasolla vuonna 2026. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan helmikuussa haettiin konkurssiin 379 yritystä, mikä on 51 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Konkurssien liukuva 12 kuukauden vuosisumma nousi helmikuussa jo lähes 4 000 yritykseen. Kyseessä on poikkeuksellisen korkea taso, joka ylittää selvästi finanssikriisin aikana vuonna 2009 nähdyn aiemman 2000-luvun ennätyksen, jolloin vuosisumma oli noin 3 300 konkurssia.

Tilastokeskuksen mukaan helmikuun luvut eivät viittaa konkurssikehityksen nopeaan kääntymiseen, vaan konkurssien määrä pysyy edelleen selvästi pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.

Palvelu- ja rakennusala kärsivät eniten

Eniten konkurssihakemuksia tehtiin helmikuussa palvelualoilla. Niin sanottuun muiden palveluiden toimialaan kuuluvia yrityksiä haettiin konkurssiin 144.

Rakennusalalla konkurssihakemuksia jätettiin 72 yrityksestä. Rakennusalan tilanne on jatkunut vaikeana jo pitkään, ja toimialan konkurssien liukuva 12 kuukauden määrä oli helmikuussa 786 yritystä. Luku lähestyy keväällä 2024 nähtyä huippua, jolloin vuosisumma ylitti 800 konkurssia.

Kolmanneksi eniten konkurssihakemuksia tehtiin kaupan alalla, jossa helmikuussa konkurssiin haettiin 51 yritystä. Tukku- ja vähittäiskaupassa konkurssien määrä on kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana. Vuoden aikana konkurssiin on haettu lähes 600 alan yritystä, mikä on korkein taso yli vuosikymmeneen.

Konkurssit keskittyvät Uudellemaalle

Alueellisesti konkurssit painottuvat vahvasti Uudellemaalle. Helmikuussa yli 40 prosenttia kaikista konkurssiin haetuista yrityksistä sijaitsi Uudellamaalla.

Mainos
Mainos

Työpaikkavaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu yhtä voimakkaasti alueelle. Tilastokeskuksen mukaan vain runsas kolmannes konkurssien henkilöstövaikutuksista osui Uudellemaalle, mikä selittyy sillä, että alueella konkurssiin haetut yritykset ovat keskimäärin pieniä.

Pitkällä aikavälillä konkurssiin haetuissa yrityksissä on työskennellyt keskimäärin noin 3,5 henkilöä yritystä kohden.

Pienyritykset suurimmassa riskissä

Tilastojen perusteella konkurssit koskevat tällä hetkellä erityisesti pieniä yrityksiä. Tämä näkyy myös henkilöstövaikutuksissa, jotka ovat jääneet suhteellisesti pienemmiksi kuin konkurssimäärien kasvu antaisi olettaa.

Kokonaiskuva kertoo kuitenkin vaikeasta taloustilanteesta monilla toimialoilla. Alkuvuoden luvut viittaavat siihen, että konkurssien korkea taso saattaa jatkua Suomessa myös loppuvuoden aikana.

Toimittaja
Juha Korhonen

Tilaa Posi tv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO Myrkyllinen positiivisuus, pakoa todellisuudesta – elämänbrändäys ja onnellisuuskilpailu

Elämä on viime vuosina ollut monin tavoin haastavaa ja epävarmaa. Talouden matalasuhdanne, pandemiat, kasvava työttömyys, sosiaaliturvan leikkaukset, köyhyys, terveydenhuollon ongelmat, yhteiskunnallinen epävarmuus ja sodan uhka luovat raskaan ilmapiirin. Samaan aikaan kuitenkin sosiaalinen media täyttyy entiseen malliin  menestyspuheesta, hymyilevistä elämäntapavideoista, itsensä kehittämisen ohjeista ja viesteistä siitä, kuinka jokaisen pitäisi jatkuvasti löytää onnellisuutensa, rakentaa parempi versio itsestään, […]

Näkökulma 4 t sitten

Stubbin Ukraina-viesti sai täystyrmäyksen – hänestä ei selvästi tykätä

Presidentti Alexander Stubbin Ukraina-aiheinen julkaisu keräsi X-palvelussa lähes yksinomaan kriittisiä, pilkallisia ja paikoin erittäin vihaisia kommentteja. Stubb kertoi sunnuntaina keskustelleensa puhelimessa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Venäjän hyökkäyssodasta ja sodan päättämisen seuraavista askelista. ”Ukrainan asema on vahvempi kuin koskaan sodan alkamisen jälkeen. Kumppaneiden jatkuva tuki on ratkaisevan tärkeää. Ukraina on valmis rauhaan”, Stubb kirjoitti. Väite Ukrainan […]

Politiikka 6 t sitten

Tomi Miettinen haluaa Suomen johtoon – tavoitteena diktatuurin ja demokratian välimalli

Presidentiksi tähtäävä Tomi Miettinen haluaisi korvata Suomen nykyisen puoluejärjestelmän virkamieshallinnolla ja antaa maan ylimmän päätösvallan vahvalle ”kansalliselle johtajalle”. Kerro lisää -podcastissa hän kertoi myös irrottavansa Suomen EU:sta ja Natosta. Tomi ”Kansan ääni” Miettinen esitteli poikkeuksellisen suorasanaisen visionsa Suomen tulevaisuudesta  Kerro lisää -podcastissa. Miettinen on 46-vuotias helsinkiläinen, kahden lapsen isä ja entinen yrittäjä. Tunnettuuttaan hän on […]

Politiikka 10 t sitten