Suomen ulkopoliittiikaa on johtanut perinteisesti presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa
Valtioneuvoston sivuilla kirjoitetaan, että ”uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Suomi toimii sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi sekä jännitteiden vähentämiseksi. Euroopan unioni ja sotilasliitto Nato ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomen yhteistyön ytimet. Aktiivinen jäsenyys YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja Etyjissä on Suomelle edelleen tärkeää.”
Suomalaisen alkaa kuitenkin olla erittäin vaikea tietää kenen puolella Suomi on ja ketä tai keitä vastaan.
Yritimme selvittää miten suomalaiset voisivat tietää keitä vastaan ja kenen puolella heidän tulisi olla. Näinä aikoina jolloin ystävyyssuhteet ja työpaikkakin saattavat kadota väärän mielipiteen vuoksi, olisi tärkeää, että suomalaisille kerrottaisiin selkeästi kenen puolella heidän on oltava.
Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolittinen päätöksenteko muodostuu?
Posi Tv:n uutiset kysyi ulkoministeriöstä, miten suomalaiset voisivat tietää kenen puolella ja keitä vastaan heidän nyt pitäisi olla kun Grönlanti on kaikkien huulilla?
Ulkoministeriöstä ei osattu vastata, vaan pyydettiin olemaan yhteydessä Ulkopoliittiseen instituuttiin.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu vastasi Posi Tv:lle, että nykyinen ulkopoliittinen tilanne kertoo erityisen vaikeasta ajasta ja tilanne on erityisen kinkkinen. ”Maailma on vaikea saada taipumaan laatikoihin ja kategorioihin”.
Grönlannin tilanne paljastaa puoluettomuuspolitiikasta luopumisen aiheuttamat vaikeudet
Suomi on siis Grönlanti asiassa samalla linjalla muun muassa Venäjän, Ruotsin ja Tanskan kanssa, mutta eri linjalla Yhdysvaltain kanssa.
Vastaavanlaisia vaikeita tilanteita, missä on valittava puolensa, tulee todennäköisesti olemaan edessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa enenevissä määrin, koska Suomi luopui puolueettomuudestaan Sauli Niinistön johdolla.
Onko puolen valinta epäonnistumista?
Grönlanti pakottaa isoihin valintoihin. Vanhempi tutkija Matti Pesu ulkopoliittisesta instituutista kuvaa tilannetta Posi Tv:lle seuraavanlaisesti:
”Jos lopulta joutuisimme valitsemaan konkreettisesti puolemme ja sanomaan sen jotenkin ääneen se kertoisi, että olisimme epäonnistuneet läntenä ja Natona kriisin ratkaisussa” Pesu toteaa.
”Tilanne on traaginen, koska Suomi joutuu tässä yhteydessä valitsemaan Yhdysvaltain ja pohjoismaisen yhteistyön välillä. Yleensä on ajateltu, että atlanttinen ja pohjoismainen yhteistyö tukevat toisiaan”.
Vaikka tilanne eskaloituisi kaikkein vakavimpaan missä Yhdysvallat tavalla tai toisella ottaisi haltuunsa Grönlannin. Se olisi paikka missä pitäisi miettiä paljonko antagonisoidaan Yhdysvaltoja, koska riippuvudeet ovat edelleen olemassa. Ei varmaankaan sanottaisi silloin, että kaikki yhteistyö on jäissä. Toki tästä syntyisi Natolle ennennäkemätön poliittinen kriisi Toteaa Pesu.
Mikä on Suomen linja, kun se tuomitsee?
Suomen ulkopolitiikan johto on tuominnut eri maiden toimia.
Stubb tuomitsee Israelin maahyökkäyksen Gazaan, Suomi tuomitsee Iranin iskut Israeliin, Suomi tuomitsee Turkin hyökkäyksen Syyriaan, Stubb tuomitsee Israelin iskut Qatariin, Stubb tuomitsee Venäjän laittoman hyökkäyssodan, Valtonen ei tuomitse Yhdysvaltain iskuja Venezuelaan, Valtonen tuomitsee Venäjän varjolaivaston toiminnan, Valtonen tuomitsee Israelin iskut ruokajonoihin, Stubb ei tuomitse Yhdysvaltain iskuja Venezueelaan, Stubb Grönlanti keskustelussa on laskettava kierroksia.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu toteaa, että ”ulkopoliittinen johto on välttänyt Yhdysvaltain suoraa tuomitsemista, vaikka selvää on se, että ulkopolittisen johdon lausunnot keskittyvät tuomittavuteen”.
Kommentti: kaipaavatko suomalaiset edes puoluettomuuden aikaa?
Selvää on, että puolueettomana maana toimiminen nykyisen kaltaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa olisi vähintäänkin punnittava vaihtoehto.
Kun puoluettomuudesta on nyt kuitenkin luovuttu, niin olisi tärkeää, että suomalaisille kerrottaisiin nopeasti miksi heidän pitää olla jonkun puolella ja jotain vastaan. Tosin jos näin toimittaisiin, tulisi kaikille selväksi, että tuomitseminen ei välttämättä riipukkaan itse teoista vaan jostain muusta. Vaikka Suomi ei ole puolueeton ja ihan selvää ei ole kenen puolella ja ketä vastaan olemme, niin jokainen suomalainen voi palata takaisin puolueettomuuteen omassa ajattelussaan. Muiden tuomitsemisen sijaan voi koittaa vaikka sivistää itseään.
Toimittaja
Ilkka Tiainen
Tilaa Positv TÄSTÄ
Kuva Janne Suhonen: taulu Porvoon valtiopäiviltä, valtioneuvoston linna.
