Euroopan unioni valmistautuu kiristämään Venäjän vastaisia pakotteita ennennäkemättömällä tavalla samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut dieselkaupasta Venäjän kanssa. Trump on myös arvostellut voimakkaasti Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä ja vaatinut muutosta Ukrainan johtoon. Tilanne nostaa esiin vakavan kysymyksen Euroopan unionin pakotepolitiikan tehokkuudesta ja sen taloudellisista seurauksista Euroopalle.
EU ulkoasioiden edustaja Kaja Kallas on ilmoittanut, ettei Euroopan unioni aio lieventää Venäjään kohdistuvaa painetta.
”Nyt ei ole aika lieventää painetta Venäjää kohtaan, eikä Eurooppa tee niin”, Kallas on painottanut.
Maanantaina EU ulkoministerien on määrä hyväksyä yksi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen suurimmista Venäjään kohdistuvista pakotelistoista. Uusien pakotteiden tarkoituksena on vaikeuttaa Venäjän sotakoneiston toimintaa ja lisätä maan taloudellista painetta.
Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut Venäjän kanssa tehdystä dieseljärjestelystä, joka käsittää miljoonia tonneja polttoainetta.
Tilanne on Euroopan näkökulmasta erikoinen ja vaarallinen. Yhdysvallat avaa kaupankäyntiä Venäjän kanssa samaan aikaan, kun Euroopan unioni pyrkii sulkemaan sitä uusilla pakotteilla.
Jos Yhdysvallat ja muu maailma jatkavat kaupankäyntiä Venäjän kanssa, herää kysymys, kuinka paljon Euroopan unionin yksipuolisilla pakotteilla voidaan todellisuudessa vaikuttaa Venäjän talouteen.
Venäjä voi edelleen myydä energiaansa ja muita tuotteitaan kansainvälisille markkinoille, kun taas eurooppalaiset yritykset ja kansalaiset joutuvat kantamaan pakotteiden taloudellisista seurauksista.
Pahimmassa tapauksessa Euroopan unioni saattaa heikentää omaa kilpailukykyään ilman, että Venäjän taloudellinen toimintakyky heikkenee samassa suhteessa.
Trump vaatii Ukrainan presidentin vaihtoa
Trump on myös kiristänyt sanallista painostustaan Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä kohtaan.
Trumpin mukaan Zelenskyillä on ollut useita mahdollisuuksia päättää sota ja tehdä rauhansopimus Venäjän kanssa, mutta hän ei ole tarttunut tarjottuihin mahdollisuuksiin.
Trump on esittänyt, että Ukrainan johtoon tarvittaisiin presidentti, joka olisi valmis tekemään sopimuksen sodan lopettamiseksi.
Trumpin arvostelu kohdistuu suoraan Zelenskyin halukkuuteen neuvotella sodan päättämisestä.
Ukrainan mielipidetutkimus: Enemmistö ei halua Zelenskyin jatkavan presidenttinä
Myös Ukrainan sisällä presidentti Zelenskyin poliittinen tulevaisuus herättää kysymyksiä.
Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin (KIIS) Syyskuun 12.-21.2026 toteuttamassa mielipidetutkimuksessa ukrainalaisilta kysyttiin, pitäisikö Zelenskyin asettua uudelleen ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa.
Tulokset olivat Zelenskyin kannalta kielteisiä. Tutkimuksen mukaan 53 prosenttia vastaajista katsoi, ettei Zelenskyin pitäisi asettua uudelleen ehdolle. Uutta ehdokkuutta kannatti 42 prosenttia.
Tulokset osoittavat, että enemmistö tutkimukseen osallistuneista ukrainalaisista ei halua Zelenskyin tavoittelevan toista presidenttikautta.
Tutkimustuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Ukraina on sodan aikana rajoittanut voimakkaasti tiedotusvälineiden toimintaa, ja maassa vallitseva sotatilanne voi vaikuttaa myös siihen, kuinka avoimesti kansalaiset uskaltavat ilmaista poliittisia mielipiteitään. Tulokset voivat olla paljon dramaattisempia Zelenskyitä kohtaan kun tutkimus kertoo. On mahdollista, että osa kansalaisista jättää kertomatta todellisen mielipiteensä maan poliittisesta johdosta.
Ukraina on sulkenut valtavan määrän verkkoalustoja – sananvapauden tila herättää kysymyksiä
Ukrainan hallinnon toiminta tiedotusvälineitä ja sosiaalisen median kanavia kohtaan on herättänyt huolta maan sananvapauden tilasta.
Vuonna 2022 Ukrainan viranomaiset ilmoittivat estäneensä satoja digitaalisia medialustoja, joiden yhteenlasketuksi yleisöksi arvioitiin noin 15 miljoonaa seuraajaa.
Näihin sisältyi uutiskanavia, sosiaalisen median profiileja ja verkkosivustoja, joiden katsottiin levittävän haitallista, epävakauttavaa tai Venäjän propagandaksi luokiteltua sisältöä.
Ukrainan viranomaiset ovat perustelleet sulkemisia kansallisella turvallisuudella ja Venäjän informaatiovaikuttamisen torjumisella.
Kriittisestä näkökulmasta ongelmana on kuitenkin se, että sodan aikana toteutetut rajoitukset voivat kaventaa poliittista keskustelua ja vaikeuttaa vaihtoehtoisten näkemysten esille pääsyä.
Kun tiedotusvälineiden toimintaa rajoitetaan ja poliittinen ilmapiiri on poikkeuksellinen, myös mielipidetutkimusten luotettavuuden arviointi muuttuu vaikeammaksi.
Euroopan unionin pakotepolitiikka joutuu koetukselle
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen erilaiset ratkaisut Venäjän suhteen voivat johtaa tilanteeseen, jossa Eurooppa kantaa yhä suuremman osan pakotepolitiikan taloudellisesta taakasta.
Trumpin hallinnon tuoreet toimet avata dieselkauppaa Venäjän kanssa osoittaa, että Yhdysvallat asettaa oman taloutensa ja energiamarkkinoidensa edut etusijalle, vaikka Eurooppa jatkaa Venäjän taloudellista eristämistä.
Jos Venäjä pystyy korvaamaan eurooppalaiset ostajat muilla markkinoilla, pakotteiden vaikutus sen vientituloihin voi jäädä odotettua vähäisemmäksi. Samaan aikaan Euroopan teollisuus joutuu kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla maiden kanssa, jotka eivät noudata vastaavia rajoituksia.
Tämä voi muodostaa merkittävän kilpailuhaitan eurooppalaisille yrityksille ja heikentää pitkällä aikavälillä Euroopan taloudellista asemaa. Euroopan unionin olisi siksi arvioitava pakotteiden vaikutuksia paitsi Venäjän talouteen myös omiin jäsenmaihinsa.
Keskeinen kysymys kuuluu: mitä Euroopan unioni lopulta saavuttaa uusilla pakotteilla, jos Yhdysvallat ja muu maailma jatkavat Venäjän kanssa kaupankäyntiä samalla, kun eurooppalaiset yritykset ja kansalaiset joutuvat maksamaan rajoitusten hinnan?
Tilanteesta tekee erityisen ristiriitaisen se, että Yhdysvallat painostaa Ukrainaa kohti rauhanratkaisua ja avaa samalla mahdollisuuksia energiakauppaan Venäjän kanssa, kun taas Euroopan unioni valmistautuu entistä laajempiin taloudellisiin rajoituksiin. Lopulta vaarana on, että Venäjä jatkaa kaupankäyntiä muiden maiden kanssa ja Yhdysvallat turvaa omat taloudelliset etunsa ja Eurooppa jää kantamaan pakotepolitiikan kasvavia kustannuksia.
