Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi torstaina JEF‑maiden huippukokousta Helsingissä. Kokouksen agendalla olivat Ukrainan tuen jatkaminen, Euroopan turvallisuustilanne sekä kansainväliset konfliktit.
JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison‑Britannian johtama monenvälinen puolustusyhteistyökehys ja kansainvälinen kriisinhallintaan keskittynyt nopean toiminnan joukko, johon kuuluvat Pohjoismaat, Baltian maat ja Hollanti. JEF:n tavoitteena on kehittää sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä kriisejä ja tehdä tarvittaessa yhteistyötä kriisitilanteissa. Sen pääasiallista toiminta-aluetta on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.
Kokoukseen osallistuivat muun muassa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttir sekä Viron, Latvian ja Liettuan johtoa. Etäyhteydellä mukana olivat myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kanadan pääministeri Mark Carney.
Kokouksen päätteeksi Stubb, Støre ja Frostadóttir pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa korostettiin yhteistyön ja strategisen suunnittelun merkitystä, niin Ukrainan tukemisessa kuin pohjois-eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.
JEF-maat jatkavat tukeaan Ukrainalle, ja Zelenskyi ilmoitti, että Ukraina osallistuisi myös JEF:n toimintaan. Kokouksessa korostettiin droonien ja korkean teknologian aseiden merkitystä. Todettiin, että rauhaan tähtäävät neuvottelut Venäjän kanssa ovat jumiutuneet, osin Lähi-idän konfliktin vuoksi, mutta eivät ole pysähtyneet kokonaan. Lisäksi keskusteltiin Lähi-idän tilanteesta, erityisesti meriturvallisuudesta ja kauppareittien suojelusta, ja todettiin, että alueen konfliktit voivat vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen ja hyödyttää epäsuotuisasti Venäjää öljymarkkinoiden kautta. Stubb korosti, että Iranin sota ei ole Naton asia.
Norjan Støre korosti, että JEF ei korvaa Natoa, vaan tiivistää pohjoiseurooppalaista puolustusyhteistyötä Naton sisällä, ja että Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan.
Latvian pääministeri Evika Silina korosti droonikyvykkyyden kehittämisen ja tuotannon lisäämisen tärkeyttä. Kokouksessa todettiin myös, että JEF:n rooli hybridivaikuttamisen torjunnassa ja alueellisessa turvallisuusyhteistyössä on merkittävä Pohjois-Euroopan kriittisillä alueilla, kuten Itämeren, Pohjois-Atlantin ja Arktisen alueen koordinaatiossa Naton kanssa.
Islannin pääministeri korosti arktisen alueen merkitystä ja JEF-yhteistyön roolia alueella ja painotti Islannin antamaa tukea. Kysyttäessä kuinka pakottaa Venäjä rauhaan, ei saatu antanut suoraa vastausta Islannin edustajalta, sen sijaan hän vastasi, että Ukraina on vahvempi kuin vuosi sitten ja ovat vallanneet maata takaisin.
Stubb painotti puheissaan Suomen roolia ja viittasi siihen, että Suomi ei ole pieni maa, vaan on rankattu Euroopan suurimpien puolustusvoimien ja armeijoiden joukkoon mm Turkin ohella. Stubb kiitteli myös Suomen NATO jäsenyyttä. USA-suhteista kysyttäessä Stubb painotti pragmaattista, etuun perustuvaa transatlanttista politiikkaa.
Stubb sanoi, että ”Ukraina haluaa rauhaa, Venäjä haluaa sotaa.” Samana päivänä kuitenkin Reuters kertoo, että Venäjä on ilmoittanut halukkuudestaan jatkaa rauhanneuvotteluja tietyin ehdoin ja ei ole sulkenut pois dialogia.
Stubb esitti poikkeavan korkeita arviolukuja sotilastappioista: ”He ovat menettäneet 500 000 sotilasta, ja ukrainalaiset tappavat 30 000 venäläistä kuukaudessa.”
Ei ole kuitenkaan vahvistusta sille, että Venäjän armeija menettäisi 30 000 sotilasta kuukaudessa- tasaisesti. Stubbin mainitsema luku ylittää yleiset arviot ja perustuu poliittisiin lausuntoihin tai uskomuksiin. Riippumattomien arvioiden mukaan Venäjän sotilaskuolemat sodan aikana ovat useita satoja tuhansia.
