Japanissa on arviolta yli 8-9 miljoonaa tyhjää tai hylättyä taloa, joita kutsutaan nimellä akiya. Autioiden talojen määrä on kasvanut pitkään väestön ikääntymisen ja maaltamuuton seurauksena. Arvioiden mukaan jopa kolmasosa asunnoista voi olla tyhjillään tulevina vuosikymmeninä.
Tyhjien talojen taustalla on useita syitä. Japanin väestö on pienentynyt vuodesta 2008 lähtien, ja nuoret ovat muuttaneet suuriin kaupunkeihin kuten Tokioon ja Osakaan. Maaseudulla tämä on jättänyt kokonaisia kyliä ja kaupunginosia tyhjilleen. Lisäksi perinnönjakoon liittyvät ongelmat ja vanhojen talojen heikko jälleenmyyntiarvo johtavat siihen, että asuntoja ei haluta tai kannata pitää yllä.
Osa näistä kiinteistöistä myydään erittäin halvalla, joskus jopa lähes ilmaiseksi. Tyypillisesti hinnat vaihtelevat muutamasta tuhannesta dollarista kymmeniin tuhansiin dollareihin riippuen sijainnista ja kunnosta. Monet kiinteistöt vaativat kuitenkin mittavia ja kalliita remontteja.
Japanin hallitus ja paikalliset kunnat ovat alkaneet tarjota kannustimia, kuten remonttituen ja muuttobonuksia, houkutellakseen uusia asukkaita maaseudulle ja elvyttääkseen autioituvia alueita.
Viime vuosina ilmiö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ulkomaisten ostajien keskuudessa. Syynä ovat edulliset hinnat, heikko jeni sekä mahdollisuus omistaa kiinteistö Japanissa ilman kansalaisuusrajoituksia. Ostaminen ei kuitenkaan oikeuta oleskelulupaan, ja käytännön haasteita ovat muun muassa remonttien korkeat kustannukset, kielimuuri ja heikko jälleenmyyntimarkkina.
Asiantuntijoiden mukaan akiya-markkina ei ole “helppo sijoituskohde”, vaan pikemminkin mahdollisuus elämäntapaprojekteihin, maaseutumatkailuun, matkailukäyttöön ja yksittäisiin, hyvin valittuihin kohteisiin.
Japanin väestörakenne muutoksessa
Japanin väestökehitys on muuttunut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosina 2015–2020 väestö laski noin miljoonalla hengellä, mikä kuvastaa vielä hidasta ja tasaista vähenemistä. Tuolloin syntyvyys oli 0,84–1,4 miljoonaa vuodessa ja kuolleisuus 1,2–1,4 miljoonaa, joten väestön lasku johtui pääosin luonnollisesta negatiivisesta muutoksesta.
Japanin väestötilastojen mukaan vuosina 2020–2025 väestön väheneminen on selvästi kiihtynyt. Väestö on pudonnut kolmella miljoonalla – 123 miljoonaan ihmiseen. Kuolleisuus on noussut 1,6 miljoonaan vuodessa, mikä heijastaa väestön nopeaa ikääntymistä ja muitakin tekijöitä voi olla.
Syntyvyys on puolestaan laskenut historiallisen alas – 686 000 syntymään vuodessa. Maahanmuutto on kasvanut ja on nykyisin positiivinen, mutta ei riitä kompensoimaan luonnollista väestötappiota. Kokonaisuutena Japani on siirtynyt 2020-luvulla hitaasta väestön supistumisesta nopeutuvaan rakenteelliseen väestötappioon, jossa ikääntyminen ja erittäin matala syntyvyys vaikuttavat.
MAINOS:
Osta Posikaupasta
