Irlannissa on käynnissä yhteiskunnallinen kriisi, kun polttoaineprotestit ovat jatkuneet 7. huhtikuuta lähtien. Protestit ovat syntyneet nousseiden polttoainehintojen sekä syvenevän elinkustannuskriisin seurauksena. Protestit ovat levinneet nyt pohjois-Irlantiin. Iso-Britanniassa ollaan järjestämässä vastaavia polttoaineprotesteja lähipäivinä.
Polttoainehintojen nousu liittyy kansainväliseen energiakriisiin Iranin sodan seurauksena, mikä on nostanut öljyn ja polttoaineiden ja lannoitteiden hintoja merkittävästi. Irlannissa hintojen nousua pahentaa korkea verotus, sillä verojen osuus oli maaliskuussa 59 prosenttia bensiinin ja 52 prosenttia dieselin hinnasta. Irlannin lannoitehinnat ovat nousseet nopeasti 25–30 %.
Hallitus reagoi kansalaisten tyytymättömyyteen ensimmäisen kerran maaliskuussa 2026, jolloin se otti käyttöön 250 miljoonan euron tukipaketin polttoaineen hinnan alentamiseksi. Tämä ei kuitenkaan riittänyt rauhoittamaan tyytymättömiä kansalaisia.
Mielenosoitukset levisivät nopeasti eri puolille maata, ja liikenneväyliä tukittiin. O’Connell Street Dublinissa sekä M50-moottoritie olivat pitkään suljettuina. Satamia ja polttoainevarastoja saarrettiin ja maan ainoa öljynjalostamo Whitegate jouduttiin sulkemaan protestien vuoksi. Polttoainepula kasvoi ja satoja huoltoasemia jäi ilman polttoainetta. Liikenne on ollut pahoin häiriintynyt ja julkinen liikenne on keskeytynyt ajoittain ja polttoainepula on vaikuttanut myös pelastuspalveluihin. Pääkaupunki Dublin on ollut useaan otteeseen lähes pysähdyksissä.
Protesteja ja tukimielenosoituksia on ollut ympäri Irlantia. Muun muassa Waterfordin ja Carlowin kaupungeissa irlantilaiset marssivat suurin joukoin tukien maanviljelijöitä ja pitkän matkan kuljettajia. Myös moottoripyöräilijät osallistuivat mielenosoituksiin Dublinissa saartaen liikennettä ja Foynesin polttoaineterminaalilla Limerickissä.
Hallitus on tuominnut kansalaisten protestit. Varapääministeri Simon Harris tuomitsi protestit jyrkästi. Pääministeri Micheál Martin on kutsunut polttoaineprotesteja ”kansalliseksi sabotaasiksi” ja ”tuhoisiksi tukkimisiksi”. Hän on sanonut, että tiesulut olivat ”vastuutonta ja järjetöntä” toimintaa.
Hallitus pyysi Irlannin armeijaa poistamaan tiesulkuja ja turvaamaan logistiikkaa. Viranomaiset puuttuivat tilanteeseen ja aloittivat operaatiot saartojen purkamiseksi. 200 poliisia, mukaan lukien ratsupoliisit, tyhjensivät O’Connell Streetin Dublinissa ja purkivat saarroksia Galwayn satamassa ja Foynesin polttoaineterminaalissa 12. huhtikuuta. Mellakkapoliisi käytti pippurisumutetta ja teki pidätyksiä Whitegaten öljynjalostamolla.
Epäluottamuslause hallitukselle
Poliittisesti tilanne kärjistyi, kun oppositio Sinn Fein teki epäluottamuslauseen hallitukselle. Äänestyksessä 14. huhtikuuta pääministeri Micheál Martinin hallitus säilytti silti valtansa luvuin 92–78. Hallitus sai kuitenkin sisäistä kritiikkiä ja maatalousministeri Michael Healy-Rae erosi ja äänesti hallitusta vastaan, koska katsoi, että hallituksen toimet ovat riittämättömiä ja se on ”pettänyt kansan” ja että ”kasvot kyyneleissä olevia miehiä ei ole kuunneltu”, kertoi Irish Mirror.
Hallitus esitteli 505 miljoonan euron tukipaketin 12. huhtikuuta poikkeuskokouksessa. Paketti nosti kokonaisvaltiontuen 755 miljoonaan euroon. Pakettiin sisältyi polttoaineveron lisäalennuksia, hiiliveron korotusten lykkäämisen sekä suoraa taloudellista tukea eri aloille, erityisesti maatalouteen ja kuljetukseen kattamaan nousseita kuluja.
Tästä huolimatta protestit jatkuivat ja uusia saartoyrityksiä tehtiin. Dublinissa tiistaina kansalaiset kerääntyivät Irlannin parlamentin ulkopuolelle ja huusivat ”get them out”.
Protestit levisivät myös pohjois-Irlantiin Belfastiin tiistaina, missä traktorit hidastivat liikennettä pääteillä estäen pääsyä lentokentälle. Keskiviikkona osa koulubusseista osallistuu protesteihin eivätkä liikennöi.
Irlannin polttoaineprotestit ovat kehittyneet lyhyessä ajassa paikallisista mielenosoituksista kansalliseksi kriisiksi, jossa yhdistyvät energiakriisi, taloudellinen paine ja poliittinen epäluottamus. Taustasyinä on myös osittain maahanmuuton vastustus sekä korkea verotus.
