Iranin sota ja energian hinta aiheina EU:n energiaministerien kokouksessa Brysselissä

EU-maiden energiaministerit kokoontuvat maanantaina Brysseliin.  Kokouksen pääaiheina ovat Euroopan kilpailukyky ja geopoliittinen tilanne. Asialistalla on sähköverkkojen kehittäminen, energian hinnan hillitseminen ja energiaturvallisuus. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kuvassa) 

EU pyrkii vahvistamaan energiaverkkoja

Ministerit keskustelevat Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämisestä ja niin sanotun TEN-E-asetuksen uudistamisesta. EU-komissio esitti joulukuussa muutoksia, joilla pyritään nopeuttamaan energiaverkkojen lupaprosesseja ja parantamaan maiden välisiä sähköyhteyksiä. Tavoitteena on helpottaa sähköistymistä ja tehdä rajat ylittävästä energiainfrastruktuurista kestävämpää ja turvallisempaa.

Suomi suhtautuu kuitenkin varauksella ajatukseen, että EU-komissio saisi nykyistä suuremman roolin energiaverkkojen kehittämisessä. Suomen näkemyksen mukaan suunnittelu ja toteutus tulisi edelleen pitää pääosin jäsenmaiden vastuulla.

Energian hinta puhuttaa ministereitä

Kokouksessa arvioidaan myös EU:n kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on hillitä energiakustannuksia. Ministerit vaihtavat näkemyksiä siitä, millä keinoilla energian hintaa voitaisiin laskea erityisesti lyhyellä aikavälillä.

Aiheena on myös sähkömarkkinamallin ja päästökauppajärjestelmän jatko. Suomen kanta on, että järjestelmien perusperiaatteita ei pitäisi muuttaa, jotta energiainvestointien ennustettavuus säilyisi.

Suomen mukaan on tarve lisätä Euroopassa omiin puhtaisiin energialähteisiin nojaavaa tuotantoa ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista energialähteistä.

Ukrainan sodasta haetaan oppeja

Energiaturvallisuutta käsitellään myös Ukrainan sodasta saatujen kokemusten kautta. Keskusteluun osallistuvat Ukrainan varapääministeri ja energiaministeri Denys Shmyhal sekä Moldovan energiaministeri Dorin Junghietu.

Mainos
Mainos

Keskusteluissa pohditaan muun muassa sitä, miten energiainfrastruktuuria voidaan suojata kriisitilanteissa ja miten hajautettu energiantuotanto voisi vahvistaa Euroopan varautumista sekä miten puhtaan energian investointeja saataisiin Euroopassa liikkeelle nopeammin ja samalla vahvistettua EU:n kilpailukykyä.

 

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö / Valtioneuvosto

Toimittaja H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO Tutkijat selvittivät, ovatko hyvännäköiset poliitikot epäluotettavampia – tulos yllätti

Voisiko komea ulkomuoto antaa poliitikolle luvan sooloilla, sivuuttaa äänestäjät ja ajautua lobbareiden vietäväksi? Tutkijat panivat tutkimukseen osallistuneet arvostelemaan poliitikkojen kasvoja – mutta ulkonäkö ei lopulta paljastanutkaan poliitikoista sitä, mitä olisi voinut kuvitella. Hyvännäköisten ihmisten ajatellaan usein pääsevän elämässä helpommalla. Ulkonäön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myös politiikassa, sillä viehättäväksi koettu ehdokas voi saada etua vaaleissa. […]

Tiede 2 t sitten

Demariedustaja yhdistää ylikulutuksen metsäpaloihin

SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto nostaa Euroopan metsäpalot esimerkiksi luonnonvarojen ylikulutuksen seurauksista. Häneltä jää kuitenkin mainitsematta, että valtaosa Euroopan maastopaloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena ja useita tämän kesän paloja tutkitaan tuhopolttoina. SDP:n kolmas varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Pinja Perholehto yhdistää Euroopassa riehuvat metsä- ja maastopalot maailman ylikulutuspäivään. Perholehdon mukaan luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka puolestaan lisää kuumuutta, […]

Politiikka 3 t sitten

Kansallinen rokotusohjelma laajenee aikuisten vesirokkorokotteella 

Kansallinen rokotusohjelma laajenee 1. elokuuta alkaen koskemaan myös aikuisia, joilta puuttuu suoja vesirokkoa vastaan. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Muutos koskee kuitenkin lopulta melko pientä ihmisjoukkoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan vain noin 1–3 prosenttia aikuisväestöstä ei ole sairastanut vesirokkoa. Lähes kaikkien yli 50-vuotiaiden katsotaan saaneen taudista luonnollisen suojan jo […]

Terveys 4 t sitten