Hallitus esittää muutoksia tasa-arvolakiin, joilla pyritään puuttumaan raskauteen ja perhevapaseen liittyvään syrjintään työelämässä. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen esityksellä vahvistettaisiin työntekijöiden suojaa laajentamalla kiellettyjä syrjintäperusteita, lisäämällä työnantajien velvollisuuksia ja pidentämällä kanneaikoja.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvän lain muuttamisesta. Esitys kuuluu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja sen tavoitteeseen ehkäistä tehokkaammin raskaus- ja perhevapaasyrjintää työelämässä.
Taustalla on huoli raskaus- ja perhevapaasyrjinnän yleisyydestä. Selvitysten mukaan jopa joka neljäs raskaana oleva kokee syrjintää työelämässä. Yleisimpiä tilanteita ovat määräaikaisten työsuhteiden päättäminen ja työnhakuun liittyvät ongelmat.
Lakimuutosten tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden suojaa tilanteissa, joissa syrjintä liittyy raskauteen, vanhemmuuteen tai perhevapaisiin. Hallituksen mukaan nykyistä sääntelyä täsmennetään, jotta syrjintä olisi helpommin tunnistettavissa ja siihen voitaisiin puuttua tehokkaammin.
”Tavoitteena on, että yksikään työntekijä ei joudu epäedulliseen asemaan raskauden tai perhevapaiden vuoksi, vaan oikeudet toteutuvat aidosti työelämässä”, sanoi pääministeri Petteri Orpo.
Vanhemmuus selkeämmin syrjintäperusteeksi
Esityksen mukaan tasa-arvolakiin lisättäisiin vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus kiellettyjen syrjintäperusteiden joukkoon. Vaikka nämä ovat jo nykyisin lain piirissä, muutos selkeyttäisi sääntelyä ja helpottaisi soveltamista käytännössä.
Samalla tarkennettaisiin syrjinnän kielto koskemaan myös määräaikaisia työsuhteita. Tutkimusten mukaan syrjintä kohdistuu usein juuri määräaikaisiin työntekijöihin.
Uusia velvollisuuksia työnantajille
Lakiesitys toisi työnantajille uuden kirjallisen selvitysvelvollisuuden. Jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä ilmoittaa raskaudesta tai perhevapaasta, työnantajan on jatkossa annettava kirjallinen perustelu, mikäli työsuhdetta ei jatketa.
Lisäksi hyvitysvelvollisuus laajenisi koskemaan myös niin sanottuja käyttäjäyrityksiä, jotka vuokraavat työvoimaa. Tähän asti vastuu on kohdistunut pääasiassa työnantajaan, mutta jatkossa myös työvoimaa käyttävä yritys voisi joutua vastuuseen syrjinnästä.
Kanneaikoihin muutoksia
Esityksessä ehdotetaan myös muutoksia oikeussuojakeinoihin. Työhönottotilanteiden yhden vuoden kanneaika – määräaika jonka kuluessa henkilö voi viedä asian oikeuteen tai lautakuntaan- poistettaisiin. Tilalle tulisi kahden vuoden kanneaika koskemaan kaikkia syrjintätilanteita.
Lisäksi kanneajan kuluminen keskeytyisi, jos asia viedään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn. Tämän arvioidaan parantavan syrjintää kokeneiden mahdollisuuksia hakea oikeutta.
Voimaan syksyllä 2026
Lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026. Esityksen valmistelusta on vastannut sosiaali- ja terveysministeriö kolmikantaisessa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen mukaan tavoitteena on parantaa työntekijöiden oikeusturvaa ja vähentää syrjintää työelämässä ilman merkittäviä lisäkustannuksia yrityksille.
Hallituksen mukaan muutokset ovat pääosin täsmennyksiä nykyiseen lainsäädäntöön, mutta niiden odotetaan vahvistavan tasa-arvon toteutumista erityisesti perheellisten työntekijöiden kohdalla.
