Suomen hallitus on julkaissut esityksen useista lakimuutoksista, joilla pyritään tehostamaan rikosprosessia ja lyhentämään käsittelyaikoja. Muutokset koskevat rikosprosessin eri vaiheita esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn, ja ne ovat osa hallitusohjelmaan kirjattua kokonaisuutta.
Syyteneuvottelujen laajentaminen vakaviin rikoksiin
Keskeinen muutos koskee syyteneuvottelujen soveltamisalan laajentamista. Jatkossa syyteneuvottelu voisi tulla kyseeseen myös vakavissa rikoksissa, kuten törkeissä huumausainerikoksissa, törkeissä ryöstöissä ja ihmiskauppatapauksissa.
Samalla neuvottelujen piiriin voitaisiin tietyin edellytyksin tuoda myös yhteisösakko, liiketoimintakielto ja rikoshyödyn menettäminen. Viranomaisille asetettaisiin aiempaa selkeämpi velvollisuus arvioida syyteneuvottelun edellytyksiä ja tiedottaa epäillyn sekä asianomistajan oikeuksista. Syyteneuvottelu voitaisiin jatkossa aloittaa myös ylemmässä oikeusasteessa.
Muut rikosprosessia nopeuttavat toimet
Hallituksen esitys sisältää myös joukon muita uudistuksia, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa rikosprosessia kokonaisvaltaisesti. Näihin kuuluvat muun muassa:
-
Rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuuden tarkentaminen
-
Esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien yhteistyön tiivistäminen
-
Loppulausuntomenettelyn ja päätösten perusteluvelvollisuuden uudistaminen
-
Yleistiedoksiannon käytön laajentaminen laajoissa rikosasioissa
-
Kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisalan kasvattaminen
Tavoitteena on kohdentaa viranomaisresursseja tehokkaammin, vähentää tarpeetonta hallinnollista työtä ja vahvistaa kaikkien osapuolten oikeusturvaa.
Aikataulu
Hallitus esittää, että syyteneuvottelujen laajentamista koskevat säännökset tulisivat voimaan 1. kesäkuuta 2026. Muut esitetyt uudistukset on tarkoitus saattaa voimaan kevään 2026 aikana. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi.
Toimittaja
Juha Korhonen
