EU:n uusi Ukraina-lasku herättää kiistaa: Unkaralaisille merkittävä taloudellinen ja poliittinen kysymys

Euroopan unionissa käydään kiihtyvää keskustelua Ukrainan tulevasta rahoituksesta. Esillä on jopa 800 miljardin dollarin (noin 750 miljardin euron) kokonaisuus, jonka Ukraina on arvioinut tarvitsevansa seuraavan kymmenen vuoden aikana sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen ja talouden vakauttamiseen. Kyse ei olisi aiemmin sovittujen sotilaallisten ja humanitaaristen tukien korvaamisesta, vaan niiden päälle tulevasta lisälaskusta.

Unkarissa aihe on noussut erityisen kiistanalaiseksi. Maa on julkaissut laskelmia, joiden mukaan EU:n nykyinen budjettikehys ei riittäisi näin mittavaan rahoitukseen ilman, että jäsenmailta vaadittaisiin uusia maksuosuuksia tai lisävelanottoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi painetta kansallisille budjeteille eri puolilla Eurooppaa.

Mitä tämä merkitsisi Unkarille?

Unkarilaisten laskelmien mukaan, jos 800 miljardin dollarin kokonaisuus jaettaisiin jäsenmaille bruttokansantulon perusteella, Unkarin osuudeksi tulisi noin 9,3 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana. Tämä vastaisi arviolta noin 320 000 forinttia jokaista kansalaista kohden tai yli 1,3 miljoonaa forinttia perhettä kohti.

Summia on pidetty huomattavina etenkin tilanteessa, jossa monissa EU-maissa kamppaillaan jo valmiiksi korkean inflaation, velkaantumisen ja sosiaalimenojen kasvun kanssa.

Mahdolliset vaikutukset sosiaalipolitiikkaan

Unkarin näkökulmasta huolta herättää myös se, millä ehdoilla EU rahoitusta keräisi. Esillä on ollut ajatus, että jäsenmailta edellytettäisiin talous- ja sosiaalipoliittisia uudistuksia vastineeksi joustolle tai rahoitukselle. Unkarissa tämä on tulkittu riskiksi kansallisille tukijärjestelmille, kuten ylimääräisille eläkekuukausille, perhetuille ja kotitalouksien energia-avustuksille.

Mainos
Mainos

Kriitikoiden mukaan tällaiset vaatimukset voisivat tarkoittaa suoraa puuttumista jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan ja heikentää kansallista päätösvaltaa talous- ja sosiaalikysymyksissä.

Poliittinen vastakkainasettelu syvenee

Keskustelu on kärjistänyt jo ennestään jännittyneitä suhteita Unkarin ja EU-instituutioiden välillä. Unkarin hallitus on varoittanut, että Ukrainan massiivinen rahoittaminen ilman selkeää ja kestävää rahoitusmallia voi johtaa tilanteeseen, jossa tavalliset kansalaiset maksavat laskun verojen, etuuksien leikkausten tai julkisten palvelujen heikentymisen muodossa.

EU-tasolla päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta keskustelu osoittaa, kuinka syvästi Ukrainan tukeminen kytkeytyy myös EU:n sisäiseen talous- ja valtapolitiikkaan. Kysymys ei ole enää vain ulkopolitiikasta, vaan siitä, kuinka paljon jäsenmaat ovat valmiita maksamaan – ja millä ehdoilla – yhteisen linjan nimissä.

Toimittaja
Juha Korhonen

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Helsingin Stockmannin Pride-kampanja kuumensi tunteita Virossa

Helsingin Stockmannin Pride-aiheinen kampanja on noussut puheenaiheeksi Virossa. Virolainen viihde- ja uutismedia Elu24 uutisoi aiheesta otsikolla, jossa todetaan, että “Viljandi ei selvästikään ole Helsinki”. Jutun mukaan Stockmannin Pride-näkyvyys Suomessa on herättänyt Virossa vilkasta keskustelua.  Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Keskustelun ytimessä on Helsingissä sijaitsevan Stockmannin Pride-aiheinen kampanja ja sen […]

Ulkomaat 9 t sitten

The Canary: Venäjä-uhkaa käytetään tekosyynä puolustusmenojen kasvattamiselle

Britanniassa käydään kovaa poliittista vääntöä puolustusmenojen kasvattamisesta, mutta vasemmistolainen The Canary nostaa esiin kriittisen näkökulman – sen mukaan Venäjän, Kiinan ja terrorismin uhkaa liioitellaan tai käytetään tekosyynä sille, että rahaa ohjataan lisää armeijalle ja aseteollisuudelle samalla, kun tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat leikkaukset uhkaavat syventyä. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Aiheen […]

Ulkomaat 9 t sitten

Sveitsin väkiluvulle ehdotettu 10 miljoonan maksimiraja kaatui kansanäänestyksessä

Sveitsiläiset näyttävät hylänneen kansanäänestyksessä aloitteen, joka olisi rajoittanut maan väkiluvun alle 10 miljoonaan vuoteen 2050 asti. Sveitsin kansanpuolueen ajama ehdotus olisi voinut johtaa huomattaviin maahanmuuttorajoituksiin ja horjuttaa maan suhteita Euroopan unioniin. Reutersin mukaan Sveitsin yleisradio SRF ennuste osoitti sunnuntaina, että noin 55 prosenttia äänestäjistä vastusti ehdotusta ja 45 prosenttia kannatti sitä. Äänestysaktiivisuus nousi yli 57 prosentin. […]

Ulkomaat 10 t sitten