Ranskan viranomainen ANSES on esittänyt, että natriumfluoridi luokiteltaisiin lisääntymiselle myrkylliseksi, hermostoa vaurioittavaksi ja hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. Uusi EU-ehdotus voisi kieltää fluorin hammastahnassa.
Jos Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja myöhemmin EU-komissio hyväksyvät ehdotuksen, se voi johtaa fluorin kieltämiseen tai merkittäviin rajoituksiin hammastahnassa ja suuvesissä ja kosmetiikassa.
Prosessi on parhaillaan käynnissä EU:n CLP-asetuksen (Classification, Labelling and Packaging) puitteissa. Ehdotusta koskeva julkinen kuuleminen päättyi 16. tammikuuta 2026, ja ECHAn riskinarviointikomitea (RAC) analysoi saadut lausunnot ennen kannanoton antamista. Tämän jälkeen EU-komissio voi tehdä päätöksen luokittelusta.
Aivovaurioita lapsilla korkealla fluorialtistuksella
Ranskan aloitteen taustalla on kasvava huoli fluoridin myrkyllisyydestä, erityisesti systeemisen altistumisen (nielemisen) yhteydessä. Useat epidemiologiset tutkimukset, etenkin alueilta, joilla juomavedessä on luonnostaan korkea fluoridipitoisuus, ovat osoittaneet yhteyden raskauden ja varhaislapsuuden aikaisen suuremman fluoridialtistuksen ja lasten alhaisemman älykkyysosamäärän välillä. Osa tutkijoista kuvaa tätä yhteyttä kehitykselliseksi neurotoksisuudeksi.
Vuoden 2012 meta-analyysi ja myöhemmät katsausartikkelit ovat viitanneet siihen, että suuret annokset voivat vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, vaikka vaikutuksista niillä alhaisilla pitoisuuksilla, joita eurooppalaisissa hammastahnoissa yleensä käytetään (tavallisesti 1000–1500 ppm), kiistellään.
ANSES viittaa muun muassa näihin tutkimuksiin perustellessaan ehdotustaan, mutta korostaa myös hedelmällisyyshaittojen ja hormonivaikutusten riskiä. Fluoridi-ionia pidetään tärkeimpänä myrkyllisenä komponenttina. Fluoridin toksiset vaikutukset, kuten lisääntymiselle haitalliset, hermostoa vaurioittavat ja hormonaalisesti häiritsevät vaikutukset, johtuvat pääosin juuri fluoridi-ionista (F⁻) eikä muista hammastahnan ainesosista tai fluoriyhdisteen muodoista.
Hammaslääkärit suosittavat fluorihammastahnaa karieksen estoon
Fluori hammashoidon suosituksissa on perustunut kariestutkimuksiin, joissa fluoridi on osoittautunut tehokkaaksi hammasmätää ehkäiseväksi aineeksi. Jo vuosikymmeniä on suositettu fluorihammastahnan käyttöä ja fluoritablettien antamista lapsille, hampaiden kehityksen alkuvaiheessa. Tavoitteena on paikallinen kiilteen vahvistaminen ja kariesten ehkäisy.
Kuitenkin systeeminen altistus, eli fluoridin päätyminen elimistöön nielemisen kautta on yleistä: lapset saavat fluoria paitsi hammastahnasta, myös luonnollisesti juomavedestä ja ruoasta. Se nostaa huolia fluoridin vaikutuksista kehitykseen ja hermostoon.
On tarvetta tasapainottaa hyödyt ja riskit: fluorihammastahna voi ehkäistä kariesta, mutta liiallinen altistus voi lisätä riskiä neurokognitiivisille vaikutuksille, erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla äideillä.
Fluoripitoisuus suomalaisessa juomavedessä vaihtelee
Suomessa juomaveteen ei nykyään lisätä fluoria terveystarkoituksessa, eli fluoridointia ei tehdä kunnallisissa vesijohtoverkostoissa. Fluoridointia kokeiltiin Kuopiossa vuosina 1959–1992, mutta se lopetettiin paikallisen vastarinnan vuoksi, eikä muilla paikkakunnilla ole toteutettu vastaavaa käytäntöä.
Juomaveden fluoridit Suomessa tulevat pääosin luonnollisista lähteistä, kuten pohjavedestä, jonka fluori‑pitoisuus vaihtelee geologisten olosuhteiden mukaan. Rapakivialueilla, esimerkiksi Kaakkois‑Suomessa, Varsinais‑Suomessa ja Ahvenanmaalla, fluoridipitoisuudet voivat paikoin ylittää 1,5 mg/l, mikä johtuu maaperästä. Vesilaitokset valvovat pitoisuuksia.
Toimittaja
Karl Beckenström
: 