Suomalaisten terveydentila on osin EU:n keskiarvoa parempi ja terveyspalvelut ovat kattavia. Tuoreen maaraportin mukaan hoitoon pääsy ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti.
OECD:n ja European Observatory on Health Systems and Policies-seurantalaitoksen raportin mukaan 12,4 prosenttia lääketieteellistä hoitoa tarvinneista suomalaisista ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan terveyspalveluja (vuonna 2024). Osuus on EU:n toiseksi korkein.
Johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan palvelujen saatavuus ei jakaudu tasaisesti. Köyhyysriskissä olevat ovat lähes kaksi kertaa todennäköisemmin tilanteessa, jossa hoito jää saamatta. Hänen mukaansa järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne ihmiset, joille hoitoon pääsy on kaikkein vaikeinta.
Sote-uudistus nosti asiakasmaksuja
Raportin mukaan hyvinvointialueuudistus on parantanut palvelujen yhteensovittamista ja selkeyttänyt vastuita. Samalla alueiden tiukka taloustilanne herättää huolta järjestelmän kestävyydestä.
Terveydenhuollon menot henkeä kohti ovat Suomessa lähellä EU:n keskiarvoa. Julkisen rahoituksen osuus nousi 81 prosenttiin vuonna 2023, mikä on korkein taso kahteenkymmeneen vuoteen.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulleet kustannusten hillitsemistoimet nostivat asiakasmaksuja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tämä voi heikentää palvelujen saatavuutta erityisesti pienituloisilla ja paljon terveyspalveluja tarvitsevilla.
Työvoimapula haastaa, digipalvelut vahvuutena
Terveydenhuollon työvoimapula vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Suomessa koulutetaan paljon sairaanhoitajia, mutta lääkäreitä on EU:n keskiarvoa vähemmän ja alueellinen jakautuminen on epätasainen.
Digitaaliset palvelut ovat sen sijaan kehittyneet nopeasti julkisten investointien ansiosta. Vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta tarkasteli terveystietojaan verkossa. Digitaaliset klinikat toimivat ensisijaisena yhteyspisteenä kaikilla hyvinvointialueilla, ja Suomi kuuluu EU:n kärkimaiden joukkoon terveyspalvelujen verkkoasioinnissa.
Lihavuus ja nuorten mielenterveys huolestuttavat
Sairauksien hoidolla vältettävissä oleva kuolleisuus on laskussa. Sen sijaan alkoholiperäisiin syihin, itsemurhiin ja tupakointiin liittyvä kuolleisuus on Suomessa yhä korkealla tasolla, kertoo THL.
Kasvava lihavuus ja nuorten mielenterveysongelmat lisäävät huolta tulevasta kehityksestä.
Myönteistä on, että liikuntaa harrastetaan Suomessa EU:n keskiarvoa enemmän ja päivittäinen tupakointi on EU:n alhaisimpien joukossa.
Suomi kärjessä seulonnoissa ja antibioottien käytön vähentämisessä
Suomi sijoittuu EU:n kärkeen syöpäseulontoihin osallistumisessa. Kansalliset rinta-, kohdunkaulan- ja paksusuolensyövän seulontaohjelmat ovat vakiintuneita ja kattavia.
Myös antibioottien käyttö on vähentynyt Suomessa merkittävästi, jo alle vuoden 2030 kansallisen tavoitetason. Raportin mukaan tulos kertoo vahvasta ohjauksesta, tehokkaasta lääkemääräysten valvonnasta ja laadukkaasta perusterveydenhuollosta.
Raportti on osa State of Health in the EU 2025 -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja maiden välistä oppimista EU:ssa.
Lähde: THL
Toimittaja
Karl Beckenström
