Euroopan unioni on etenemässä koko EU:n kattavassa asetuksessa, joka koskee koirien ja kissojen kasvatusta, myyntiä, luovutusta ja jäljitettävyyttä. Tavoitteena on tiukentaa valvontaa, estää laitonta eläinkauppaa ja yhtenäistää sisämarkkinoiden pelisääntöjä.
Taustalla on se, että elävät eläimet – mukaan lukien koirat ja kissat – kuuluvat EU:n perussopimukseen ja ovat osa unionin ”yhteistä maatalouspolitiikkaa”. Samalla lemmikkieläimistä on muodostunut merkittävä taloudellinen markkina, jossa käydään huomattavaa rajat ylittävää kauppaa.
Komission mukaan nykyiset kansalliset säännöt vaihtelevat huomattavasti. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa eläimiä on kasvatettu ja myyty huonoissa oloissa, ja kilpailu eri jäsenmaiden välillä ei ole ollut tasapuolista.
Pakollinen mikrosirutus koirille ja kissoille
Uudistuksen keskeisin muutos on pakollinen tunnistus ja rekisteröinti.
Ehdotuksen mukaan kaikki koirat ja kissat, jotka saatetaan EU:n markkinoille – myydään, luovutetaan tai siirretään uuteen omistukseen – on tunnistettava mikrosirulla ennen ensimmäistä luovutusta. Tiedot on tallennettava kansalliseen tietokantaan.
Velvoite koskisi kaupallisia kasvattajia, myyntiliikkeitä, eläinsuojia, rajat ylittävää kauppaa, EU:n ulkopuolelta tuotavia eläimiä
Lisäksi omistajanvaihdokset olisi myös kirjattava rekisteriin. Jäsenmaat velvoitettaisiin perustamaan ja ylläpitämään elämistä tietokantoja sekä varmistamaan niiden yhteentoimivuus koko unionissa.
Tällä hetkellä esimerkiksi Regulation (EU) No 576/2013 ja Regulation (EU) 2016/429 säätelevät eläinten liikkumista, mutta ne eivät velvoita jäsenmaita ylläpitämään kattavia kansallisia koira- ja kissarekistereitä. Uusi asetus täydentäisi tätä puutetta.
Laiton kauppa ja verkkokaupan kasvu taustalla
EU:ssa on viime vuosina havaittu kasvavaa laitonta pentukauppaa. Ongelma liittyy erityisesti: puutteelliseen jäljitettävyyteen, verkkomyyntiin, rajat ylittävään tuontiin, heikkoihin kasvatusolosuhteisiin.
Kun eläimen alkuperää ei pystytä jäljittämään pentueeseen asti, viranomaisten on vaikea puuttua laittomiin kasvatusketjuihin.
Ehdotuksen mukaan vahvempi rekisteröinti ja pakollinen mikrosirutus loisivat yhtenäisen valvontajärjestelmän, jonka avulla eläimen alkuperä ja omistajahistoria voitaisiin selvittää koko EU:n alueella.
Jalostus, näyttelyt ja kielletyt käytännöt
Asetuksessa puututaan myös jalostukseen ja eläinten kohteluun. Lähisukulaisparitukset – kuten vanhemman ja jälkeläisen tai sisarusten väliset yhdistelmät – kiellettäisiin, ellei poikkeus ole perusteltu esimerkiksi harvinaisen paikallisrodun säilyttämiseksi viranomaisluvalla.
Lisäksi puututtaisiin niin sanottuihin liioiteltuihin ulkomuotopiirteisiin, jotka voivat aiheuttaa eläimille hengitys-, iho- tai liikuntaongelmia. Tavoitteena on estää eläinten jalostus, jossa ulkonäkö menee terveyden edelle. Korvien typistys, hännän typistys ja muut ulkonäköä muuttavat toimenpiteet sallittaisiin lähtökohtaisesti vain eläinlääketieteellisistä syistä.
Eläinsuojat ja sijaiskodit mukaan sääntelyyn
Sääntely ulottuisi myös eläinsuojeluyhdistyksiin ja sijaiskoteihin, jos ne luovuttavat merkittäviä määriä eläimiä.
Vaikka toiminta ei olisi kaupallista, rekisteröinti- ja tunnistusvelvoitteet koskisivat myös eläinsuojelun toimijoita. Komission mukaan osa eläinkaupasta kulkee eläinsuojien kautta myös jäsenmaasta toiseen, mikä edellyttää yhtenäistä jäljitettävyyttä.
Siirtymäajat jopa kymmenen vuotta
Asetukseen sisältyy pitkiä siirtymäaikoja – osassa velvoitteita jopa kymmenen vuotta – jotta jäsenmaat ehtivät rakentaa rekisterijärjestelmät ja valvontarakenteet. Koska kyse olisi EU-asetuksesta, se olisi suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenmaissa ilman erillistä kansallista säätämistä -tässäkään asiassa.
Suomen tilanne: koirilla jo pakollinen rekisteri, kissoille tulossa
Suomessa koirien mikrosirutus ja rekisteröinti ovat jo pakollisia. Ruokavirasto ylläpitää kansallista koirarekisteriä, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Kaikki koirat on sirutettava ja ilmoitettava rekisteriin. Ilmoitusmaksu on pieni, mutta rekisteröinnin laiminlyöntiin on valmisteltu seuraamusmaksuja.
Arvioiden mukaan Suomessa on noin 800 000 koiraa, joista rekisterissä on tällä hetkellä noin puolet. Viranomaisten mukaan tavoitteena on saada kaikki koirat viralliseen tietokantaan, jotta valvonta, tautiseuranta ja omistajan jäljitys toimivat tehokkaasti.
Kissojen osalta Suomi ei vielä edellytä pakollista rekisteröintiä, mutta EU-tason sääntelyn myötä tilanne on muuttumassa. EU-esityksen mukaan myös kissat tulisivat pakollisen mikrosirutuksen ja rekisteröinnin piiriin koko unionissa.
Jos asetus hyväksytään nykyisessä muodossaan, Suomi joutuisi varmistamaan, että myös kissoille on käytössä kansallinen tietokanta ja että se on yhteen toimiva muiden jäsenmaiden järjestelmien kanssa.
Asetus on vielä EU-lainsäädäntöprosessissa. Se tarvitsee sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden neuvoston lopullisen hyväksynnän.
Jos sääntely etenee suunnitellusti, koirien ja kissojen mikrosirutus ja rekisteröinti muuttuvat koko EU:n laajuiseksi velvoitteeksi. Suomessa koirien osalta järjestelmä on jo käytössä – mutta kissojen omistajille muutos merkitsisi uutta lakisääteistä velvollisuutta tulevina vuosina.
Mikrosirun säteilyhuolet
Mikrosirutukseen liittyy huolta siitä, että siru ”säteilee” ja voisi aiheuttaa haittaa eläimelle. Tätä väitettä on kuitenkin syytä tarkastella teknisestä näkökulmasta. Koirille ja kissoille asennettavat mikrosirut ovat passiivisia RFID-tunnisteita. Ne eivät sisällä omaa virtalähdettä eivätkä lähetä jatkuvaa säteilyä. Siru aktivoituu vain hetkellisesti, kun lukulaite tuottaa matalataajuisen sähkömagneettisen kentän aivan sirun läheisyydessä. Tällöin siru heijastaa takaisin tunnistenumeronsa. Ilman sirun lukulaitetta siru ei lähetä mitään signaalia.
Toimittaja
Karoliina Balk
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
