Euroopan Unioni harkitsee rajoittavansa uusien jäsenmaiden veto-oikeutta useaksi vuodeksi. Euroopan komissiossa harkitaan malleja, joissa Länsi-Balkanin maat eivät saisi heti EU:hun liittyessään käyttää veto-oikeutta ulkopolitiikassa tai muissa yksimielisyyttä vaativissa asioissa, kuten verotuksessa.
Veto-oikeuden rajaaminen liittyy erityisesti Montenegroon. EU:ssa arvioidaan vaihtoehtona kirjata Montenegron liittymissopimukseen määräaikainen rajoitus veto-oikeuteen. Samaa mallia voitaisiin käyttää pohjana myös muille tuleville jäsenmaille. Käytännössä tämä on kuitenkin juridisesti hankala ratkaisu, ja sitä voitaisiin soveltaa vain väliaikaisesti, jotta uusia jäsenmaita ei kohdeltaisi pysyvästi eriarvoisesti.
EU-virkamiehet pohtivat nyt keinoja estää yksittäisiä jäsenmaita estämästä päätöksiä laajentuvassa Euroopan unionissa. Taustalla on Ukrainan lainaa vastustanut Unkari, joka käytti veto-oikeuttaan 90 miljardin euron yhteislainassa Ukrainalle.
Saksan johto on esittänyt laajempiakin EU-uudistuksia, kuten veto-oikeuden poistamista ulkopolitiikasta, perusteluna ollen se, että yli 30 jäsenmaan unioni voisi muuttua tehottomaksi päätöksenteossa. Saksan liittokansleri Friedrich Merz on myös ehdottanut EU-johtajille ”innovatiivisia ratkaisuja”, joilla Länsi-Balkanin maiden jäsenyysprosesseja voitaisiin nopeuttaa.
Merz on myös ehdottanut Ukrainan niin sanottua assosioitunutta jäsenyyttä, jossa maa osallistuisi EU:n kokouksiin ilman äänioikeutta. Ukrainan Volodymyr Zelenskyi on kuitenkin torjunut sellaisen jäsenyyden ja korostanut, että Ukrainan jäsenyyden EU:ssa täytyy olla täysi ja tasavertainen.
Ukrainan sota on lisännyt EU:n kiinnostusta laajentumiseen, ja komissio on arvioinut, että uusia jäseniä voitaisiin ottaa mukaan vuoteen 2030 mennessä. Montenegro on yhdeksästä virallisesta hakijamaasta edelläkävijä. Se on pieni entinen Jugoslavian tasavalta, joka pyrkii EU:n 28. jäseneksi. Montenegron EU-liittymissopimuksen 14 vuotta kestäneet neuvottelut ovat loppuvaiheessa. Albania on myös tällä hetkellä virallinen EU- jäsenehdokas ja myös Moldova etenee nopeasti kohti jäsenyyttä.
Ongelmana on se, että uusien jäsenmaiden hyväksyminen vaatii kaikkien nykyisten jäsenmaiden yksimielisyyden. Erityisesti Ranskassa EU:n laajentumiseen suhtaudutaan varauksellisesti.
EU:ssa pohditaan nyt erilaisia keinoja, joilla laajentuminen olisi mahdollista ilman, että päätöksenteko lamaantuu yhä suurenevassa unionissa. Veto-oikeuden rajoittaminen uusilta jäseniltä nähdään yhtenä vaihtoehtona.
EU-komissio pelkää kuitenkin, että suurten rakenteellisten uudistusten odottaminen voisi hidastaa laajentumista liikaa.
Ukraina nähdään erityistapauksena sodan ja jälleenrakennuksen valtavien kustannusten vuoksi. Ukrainan arvioidaan teknisesti voivan täyttää jäsenyysehdot noin neljässä vuodessa, mutta päätös riippuu mahdollisesta rauhansopimuksesta ja EU-maiden tahdosta.
Asiantuntijoiden mukaan väliaikainen veto-oikeuden rajoitus ei olisi kovin radikaali ratkaisu, vaan se voisi toimia poliittisena keinona helpottaa uusien maiden hyväksymistä EU:hun ja varmistaa, että ne sitoutuvat uudistuksiin myös jäsenyyden jälkeen.
Lähde: Guardian
