Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ovat alkuvuonna 2026 käyneet useita korkean tason keskusteluja Lähi-idässä. Tapaamisissa on käsitelty alueen turvallisuustilannetta, taloutta ja EU:n kahdenvälisiä suhteita.
Libanon: talouskriisi ja vaalit
Beirutissa EU:n johto tapasi alkuvuodesta 2026 Libanonin presidentin Joseph Aounin ja pääministeri Nawaf Salamin. Keskustelut koskivat maan talous- ja turvallisuustilannetta sekä tulevia parlamenttivaaleja.
”Eurooppaa ja Libanonia yhdistää yhteinen tavoite vakaudesta ja turvallisuudesta”, von der Leyen sanoi tapaamisen jälkeen.
EU arvioi mahdollisuutta käynnistää neuvottelut strategisesta ja kokonaisvaltaisesta kumppanuudesta Libanonin kanssa. EU–Libanon-suhteita käsiteltiin myös 15. joulukuuta 2025 Brysselissä pidetyssä EU–Libanon-assosiaationeuvoston kokouksessa, joka oli ensimmäinen kahdeksaan vuoteen.
EU on varannut Libanonille miljardin euron tukipaketin. Puolet rahoituksesta hyväksyttiin elokuussa 2024, ja toinen puoli on valmistelussa vuosille 2026–2027.
Syyria: Assadin kaatumisen jälkeinen tilanne
9. tammikuuta 2026 Ursula von der Leyen ja António Costa tapasivat Damaskoksessa Syyrian presidentin Ahmad al‑Sharaan. EU ilmoitti noin 620 miljoonan euron rahoituspaketista vuosille 2026–2027 tukeakseen maan taloutta, peruspalveluja ja uudelleenrakentamista.
Jordania: strateginen kumppanuus ja rahoitus
Jordanian kanssa EU järjesti ensimmäisen kahdenvälisen huippukokouksen. Von der Leyen, Costa ja kuningas Abdullah II arvioivat 29. tammikuuta 2025 allekirjoitetun strategisen kumppanuuden etenemistä.
EU tukee Jordaniaa jopa kolmen miljardin euron rahoitus- ja investointipaketilla vuosina 2025–2027.
”EU–Jordan-kumppanuus on vahvempi kuin koskaan”, von der Leyen totesi.
Turvallisuus ja alueellinen vakaus
Lähi-itä on EU:lle strategisesti tärkeä. EU:n Lähi-idän tapaamisten painopiste liittyy alueen suoraan vaikutukseen Euroopan turvallisuuteen, talouteen ja sisäiseen vakauteen. EU pitää Lähi-itää strategisesti merkittävänä ennen kaikkea siksi, että alueen epävakaus ei jää paikalliseksi, vaan heijastuu suoraan Eurooppaan.
Lähi-itä on EU:n lähialuetta, ja alueen konfliktit heijastuvat nopeasti Eurooppaan. Syyrian sota, Libanonin epävakaus sekä Israel–Hizbollah- ja Iran-kytkennät vaikuttavat EU:n turvallisuusympäristöön muun muassa terrorismin ja rajaturvallisuuden kautta.
Heikot instituutiot, muuttoliike ja pakolaisuus
EU:n tuki kohdistuu pankkisektoriin, julkishallintoon ja turvallisuusviranomaisiin, koska heikkojen instituutioiden arvioidaan lisäävän taloudellisten ja poliittisten romahdusten riskiä. Tätä on EU:n mukaan osoittanut Libanonin talouskriisi.
Alueella on miljoonia pakolaisia: Libanonissa yli 1,5 miljoonaa Syyrian sisällisotaa paennutta syyrialaista pakolaista, Jordaniassa satojatuhansia. Eurooppaan on vuosittain saapunut noin 150 000 syyrialaista turvapaikanhakijaa. Syyriaan puhjennut siviilisota vuonna 2011 aiheutti humanitaarisen kriisin ja taloudellisen romahtamisen, minkä seurauksena miljoonat syyrialaiset pakenivat naapurimaihin ja Eurooppaan.
Jordanian ja Libanonin vakaus vaikuttaa suoraan siihen, pysyvätkö pakolaiset alueella vai suuntaavatko he Eurooppaan turvapaikkaa hakemaan. Eu pyrkiikin nyt myötävaikuttamaan alueen vakauteen ja talouteen.
Talous, energia ja kauppareitit
Lähi-itä on keskeinen energia- ja kauppareitti Euroopalle. Alueen vakaus vaikuttaa suoraan Eurooppaan tuleviin merirahtikuljetuksiin. Konfliktit ja poliittiset kriisit, voi katkaista öljyn ja maakaasun toimituksia, mikä nostaa energian hintoja Euroopassa. Lisäksi levottomuudet voivat hidastaa satamien toimintaa ja logistiikkaketjuja, mikä vaikuttaa sekä teollisuuden että kuluttajien toimitusketjuihin. Siksi EU seuraa alueen poliittista ja taloudellista kehitystä tarkasti varmistaakseen energian ja tavaratuonnin turvallisen kulun.
EU toimii alueella, jossa myös Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Turkki ja Persianlahden maat pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa. EU:n rahoitus ja kahdenväliset sopimukset ovat keino vaikuttaa kehitykseen ilman sotilaallista läsnäoloa. Samalla EU pyrkii vahvistamaan valtiollisia instituutioita, joiden heikkous on ollut keskeinen syy alueen kriiseihin ja niiden pitkittymiseen.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
Lähteet: Euroopan Komissio
kuva: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin vierailu Syyriassa. Ahmed al-Sharaa, Ursula von der Leyen, Antonio Costa. (EU Audiovisual Portal)
