Euroopan unioni on ottanut askeleen kohti teknologista omavaraisuutta. Euroopan komissio esitteli tällä viikolla Cloud and AI Development Act -lakiesityksen, jonka tavoitteena on vähentää Euroopan riippuvuutta yhdysvaltalaisista pilvipalveluista, tekoälyjärjestelmistä ja datakeskusinfrastruktuurista. Samalla komissio julkaisi uuden Chips Act 2.0 -aloitteen vahvistaakseen eurooppalaista puolijohdetuotantoa.
Huoli datasta ja ulkomaisesta määräysvallasta
Kyse ei ole amerikkalaisen teknologian kieltämisestä, vaan sen sijaan EU pyrkii varmistamaan, että kriittiset palvelut, kuten terveydenhuolto, pankkijärjestelmät, energiaverkot ja julkishallinnon tietojärjestelmät, eivät ole täysin ulkomaisten toimijoiden hallinnassa.
Lakipaketin taustalla on vuosien huoli siitä, kuinka riippuvaiseksi Eurooppa on tullut yhdysvaltalaisista teknologiayhtiöistä. Amazon, Microsoft ja Google hallitsevat edelleen suurta osaa Euroopan pilvipalvelumarkkinoista, vaikkakin niiden palvelut toimivat usein eurooppalaisissa datakeskuksissa.
Keskeinen huolenaihe liittyy Yhdysvaltojen CLOUD Act -lakiin. Eurooppassa on pelkoa siitä, että yhdysvaltalaiset viranomaiset voivat tietyissä tilanteissa vaatia pääsyä eurooppalaisten käyttäjien tietoihin, vaikka tiedot sijaitsisivatkin fyysisesti Euroopassa. Tämä kysymys on noussut näkyvästi esiin useissa parlamentaarisissa kuulemisissa ja ollut syy niin sanotun suvereenin pilven vaatimuksille.
Microsoftin Ranskan lakiasiainjohtaja Anton Carniaux myönsi Ranskan senaatin kuulemisessa, ettei Microsoft voi taata, etteikö EU:ssa tallennettu data voisi joutua Yhdysvaltain viranomaisten saataville CLOUD Act -lainsäädännön kautta.
Julkiset hankinnat muuttuvat
Komission ehdotuksen mukaan kriittisissä julkisissa hankinnoissa ei tarkasteltaisi enää pelkästään hintaa tai teknistä suorituskykyä. Arvioinnissa huomioitaisiin myös se, missä ohjelmistot ja laitteistot on kehitetty, kuka niitä hallitsee sekä kuinka hyvin data pysyy eurooppalaisen lainsäädännön piirissä. Käytännössä tämä voi vaikeuttaa Amazonin, Microsoftin ja Googlen mahdollisuuksia voittaa julkisia kilpailutuksia.
Eurooppa haluaa rakentaa oman tekoälyekosysteeminsä
Lakipaketti liittyy strategiaan, jossa Eurooppa pyrkii vahvistamaan omaa tekoäly- ja pilviteollisuuttaan. Komission tavoitteena on kasvattaa datakeskuskapasiteettia voimakkaasti seuraavan vuosikymmenen aikana sekä lisätä eurooppalaisten yritysten osuutta tekoälymarkkinoilla.
EU:n teknologiajohtaja Henna Virkkunen perustelee hanketta sillä, että Eurooppa ei voi olla riippuvainen ulkopuolisista toimijoista teknologioissa, joista yhteiskunnan kriittiset palvelut ovat riippuvaisia. Virkkusen mukaan tavoitteena on varmistaa, että Eurooppa pystyy hallitsemaan omia tietojaan ja palveluitaan myös kriisitilanteissa, Reuters kertoo.
Myös Euroopan parlamentti vähentää riippuvuuttaan
Myös Euroopan parlamentti ilmoitti vaihtavansa oletushakukoneensa Googlesta ranskalaiseen Qwantiin. Päätös on symbolinen, mutta se kuvastaa poliittista suuntaa, jossa eurooppalaisia vaihtoehtoja pyritään suosimaan myös käytännön tasolla.
Tie täyteen teknologiaomavaraisuuteen on pitkä
Vaikka komission esitykset ovat kunnianhimoisia, asiantuntijat muistuttavat, että Eurooppa on edelleen kaukana teknologisesta omavaraisuudesta. Alueelta puuttuu esimerkiksi yhdysvaltalaisen Nvidian tai taiwanilaisen TSMC:n kaltaisia globaaleja markkinajohtajia. Lisäksi tekoälyn vaatimat investoinnit ovat valtavia, eikä kilpailukyky synny pelkästään sääntelyllä.
Lakipaketti ei ole vielä voimassa. Komission ehdotukset siirtyvät seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn, jossa niiden sisältö voi muuttua. Suuntana kuitenkin on, että Eurooppa pyrkii ensimmäistä kertaa rakentamaan järjestelmällisesti omaa vaihtoehtoaan amerikkalaiselle teknologiaekosysteemille.
Suomen linja takaperoinen EU:n kanssa
Samalla kun EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan yhdysvaltalaisista pilvipalveluista ja vahvistamaan eurooppalaista digitaalista suvereniteettia, Suomen Kansaneläkelaitos Kela on siirtämässä suomalaisten henkilötietojen sekä terveystietojen ja sosiaalietuuksien käsittelyä Amazon Web Servicesin (AWS) pilvipalveluun. Kela ja viranomaiset ovat perustelleet pilvipalvelujen käyttöä tehokkuudella, skaalautuvuudella ja kustannussäästöillä. Kelan kertoman mukaan tiedot säilyvät EU:n alueella.
Suomen ratkaisut asettuvat vastakkain EU:n uuden teknologialinjan kanssa. Vaikka tiedot sijaitsevatkin Euroopassa, AWS on yhdysvaltalainen yhtiö ja kuuluu Yhdysvaltain CLOUD Act -lainsäädännön piiriin, mikä aiheuttaa riippuvuussuhteen ja myös mahdollisuuden pakotteille.
Kelan siirtyminen yhdysvaltalaisten pilvipalveluyhtiöiden infrastruktuuriin altistaa arkaluonteiset kansalaistiedot oikeudelliselle epävarmuudelle, jossa Yhdysvaltain lainsäädäntö (kuten CLOUD Act), yrityskohtaiset liiketoimintariskit (esim. kuonkkurssit) sekä mahdolliset tietovuodot tai tietojen väärinkäyttö muodostavat riskejä, joita ei voida täysin hallita Euroopan viranomaisten toimivallalla.
Suomessa muutkin viranomaiset suunnittelevat tai ovat jo aloittaneet tietojen siirtoja. Verohallinto on siirtämässä verotietojen käsittelyä Microsoft-yhtiön Microsoft Azure -pilvipalveluun. Oikeusministeriö on suunnitellut vaalijärjestelmien teknistä toteutusta Amazon-konsernin Amazon Web Services -alustalla.
Suomalaisella kansalaisaloittella on vastustettu julkisen sektorin tietojen siirtämistä amerikkalaisiin pilvipalveluihin.
Kelan Eepos-projekti: kriittisiä tietoja amerikkalaisjärjestelmään -Kansalaisaloite vastustaa
MAINOS:
Tue vapaata tiedonvälitystä ja hanki Posi Tv:n kannatustuotteita Posikaupasta.
