Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja esittivät marraskuun lopulla uuden asetuksen, jonka tavoitteena on nopeuttaa sotilaskuljetuksia EU:n alueella ja rakentaa vuoteen 2027 mennessä niin kutsuttu sotilaallinen Schengen-alue. Tavoitteena on, että sotilaskalusto ja joukot liikkuvat unionin sisällä päivissä – eivät viikoissa, kuten pahimmillaan nykyisin.
Uudistus näyttäytyy tehokkuutta korostavana puolustushankkeena, mutta sen mukana kulkee myös merkittävä poliittinen muutos: jäsenmaiden oma päätösvalta sotilaskuljetuksista ja infrastruktuurin käytöstä kaventuisi selvästi.
Tällä hetkellä sotilaskuljetukset EU:n sisällä toimivat täysin kansallisten lupien varassa.
-
Jokainen sotilaskuljetus tarvitsee erillisen luvan jokaiselta läpikulkumaalta.
-
Käsittelyajat vaihtelevat, ja luvan saaminen voi kestää päivistä useisiin viikkoihin.
-
Jäsenmailla on täysi oikeus hylätä kuljetuslupa ilman erityistä perustelua.
-
Myös infrastruktuurin – kuten siltojen, satamien ja rautateiden – sotilaskäyttö on jäsenvaltion oma päätös.
-
EU:lla ei ole toimivaltaa vaatia nopeutettuja käsittelyjä tai yhdenmukaisia sääntöjä.
Nykyinen järjestelmä on siis selvästi kansallisen kontrollin alainen. Yksikin maa voi pysäyttää tai viivästyttää sotilaskaluston liikkumisen läpi Euroopan.
Uusi asetus: EU-tason lupajärjestelmä kaventaisi kansallista päätösvaltaa
Komission esitys tarkoittaisi käytännössä vallansiirtoa EU:lle. Asetus sisältää kolme keskeistä muutosta, jotka rajaisivat jäsenmaiden liikkumatilaa.
1. Yhdenmukaistetut, pakolliset käsittelyajat
Uusi asetus pakottaisi jäsenmaat käsittelemään sotilaskuljetusten luvat EU:n määrittämässä ajassa.
Hidas käsittely ei olisi enää mahdollista, ja viivyttely tai lupien hylkääminen ilman EU:ssa hyväksyttyjä perusteita vaikeutuisi.
Tämä tarkoittaa, että maat eivät enää voisi itse päättää kuljetusten aikatauluista – osa päätösvallasta siirtyisi EU-tasolle.
2. Keskitetty lupajärjestelmä
Hakemukset tehtäisiin jatkossa yhden, EU:n ylläpitämän järjestelmän kautta.
Jäsenmaiden rooli muuttuisi valvovaksi, ei määrääväksi.
Tämä heikentäisi niiden mahdollisuutta reagoida omiin kansallisiin turvallisuushuoliin.
3. EMERS-hätätilamalli
Uudistus sisältää hätätilamoodin, jonka EU:n neuvosto voisi aktivoida kahdessa vuorokaudessa.
Aktivointi antaisi sotilaskuljetuksille:
-
etuajo-oikeuden infrastruktuuriin,
-
nopeutetut reitit,
-
mahdollisuuden ohittaa tavallisia kansallisia lupamenettelyjä.
Kun EMERS on päällä, jäsenmaiden omat päätökset väistyvät – EU ohjaa liikkumista ja käyttöoikeuksia.
Infrastruktuurin hallinta siirtymässä EU:n alaisuuteen
Uusi asetus määrittelisi tietyt sillat, satamat ja rautatieverkot kaksikäyttöiseksi, strategiseksi infrastruktuuriksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
-
Jäsenmaat eivät enää voisi itsenäisesti päättää, milloin infrastruktuuria käytetään sotilastarkoituksiin.
-
EU voisi priorisoida sotilaskäytön siviilikäytön yli.
-
Osa infrastruktuurista sidottaisiin pysyvästi EU:n puolustusrakenteisiin.
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
