Suomessa sosiaalietuuksiin kohdistuvat väärinkäytökset ovat edelleen harvinaisia, vaikka yksittäisten tapausten määrä on hieman kasvanut. Kela raportoi, että vuonna 2025 epäiltyjen etuuspetosten osuus kaikista maksetuista etuuksista jäi alle 0,05 prosentin.
Kelan tuoreen raportin mukaan vuonna 2025 havaittiin yhteensä 1 017 epäiltyä etuuspetosta. Tapausten yhteenlaskettu arvo oli noin 7,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,043 prosenttia kaikista kyseisen vuoden etuusmenoista.
Eniten epäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi yleisimpiä olivat yleiseen asumistukeen ja työttömyysetuuksiin liittyvät tapaukset.
Havaintoja enemmän kuin tilastoituja tapauksia
Tilastoihin päätyvät vain tapaukset, joissa asiakasta on kuultu ja asiasta on tehty päätös. Todellisuudessa mahdollisia väärinkäytöksiä havaitaan enemmän. Vuonna 2025 Kelan etuuskäsittelijät tunnistivat yhteensä 3 027 mahdollista etuuspetosta.
Kelan lakiasioiden päällikön Anna-Leena Aalto mukaan tapausmäärien kasvu selittyy osin parantuneilla tunnistuskeinoilla.
”Työntekijämme ovat saaneet lisää tukea epäiltyjen etuuspetosten tunnistamiseen ja tutkimiseen ohjeistuksen ja koulutuksen muodossa”, Aalto kertoo.
Mainos
Uusi teknologia auttaa paljastamaan väärinkäytöksiä
Kela on viime vuosina lisännyt panostuksia ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2025 käyttöön otettiin uusi tekninen ratkaisu, joka tunnistaa automaattisesti asiakkaiden toimittamista asiakirjoista mahdollisia väärennöksiä tai kopiointeja.
Tavoitteena on kohdentaa työntekijöiden resursseja tehokkaammin ja puuttua epäselvyyksiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.
Lainsäädäntöä kiristämässä
Myös lainsäädäntöön on tulossa muutoksia. Petteri Orpo hallitus on esittänyt uudistusta, joka laajentaisi viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Esityksen mukaan Kela voisi jatkossa saada etuushakijoiden pankki- ja tilitiedot Tulli ylläpitämästä järjestelmästä. Toteutuessaan muutos helpottaisi väärinkäytösten havaitsemista ja vähentäisi etuuspetoksia.
Etuuspetos on rikos
Etuuspetoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö pyrkii tahallaan saamaan etuuksia ilman oikeutta tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi antamalla vääriä tietoja, käyttämällä väärennettyjä asiakirjoja tai jättämällä olennaisia tietoja ilmoittamatta.
Noin puolet epäillyistä tapauksista etenee poliisin tutkittavaksi. Kelan mukaan jokaisen etuuden hakijan velvollisuus on ilmoittaa kaikki etuuksiin vaikuttavat tiedot oikein ja ajantasaisesti.
