Epäillyt etuuspetokset keskittyvät toimeentulotukeen ja työttömyysetuuksiin

Kuva: Kela

Suomessa sosiaalietuuksiin kohdistuvat väärinkäytökset ovat edelleen harvinaisia, vaikka yksittäisten tapausten määrä on hieman kasvanut. Kela raportoi, että vuonna 2025 epäiltyjen etuuspetosten osuus kaikista maksetuista etuuksista jäi alle 0,05 prosentin.

Kelan tuoreen raportin mukaan vuonna 2025 havaittiin yhteensä 1 017 epäiltyä etuuspetosta. Tapausten yhteenlaskettu arvo oli noin 7,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,043 prosenttia kaikista kyseisen vuoden etuusmenoista.

Eniten epäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi yleisimpiä olivat yleiseen asumistukeen ja työttömyysetuuksiin liittyvät tapaukset.

Havaintoja enemmän kuin tilastoituja tapauksia

Tilastoihin päätyvät vain tapaukset, joissa asiakasta on kuultu ja asiasta on tehty päätös. Todellisuudessa mahdollisia väärinkäytöksiä havaitaan enemmän. Vuonna 2025 Kelan etuuskäsittelijät tunnistivat yhteensä 3 027 mahdollista etuuspetosta.

Kelan lakiasioiden päällikön Anna-Leena Aalto mukaan tapausmäärien kasvu selittyy osin parantuneilla tunnistuskeinoilla.

”Työntekijämme ovat saaneet lisää tukea epäiltyjen etuuspetosten tunnistamiseen ja tutkimiseen ohjeistuksen ja koulutuksen muodossa”, Aalto kertoo.

Uusi teknologia auttaa paljastamaan väärinkäytöksiä

Kela on viime vuosina lisännyt panostuksia ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2025 käyttöön otettiin uusi tekninen ratkaisu, joka tunnistaa automaattisesti asiakkaiden toimittamista asiakirjoista mahdollisia väärennöksiä tai kopiointeja.

Tavoitteena on kohdentaa työntekijöiden resursseja tehokkaammin ja puuttua epäselvyyksiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Lainsäädäntöä kiristämässä

Myös lainsäädäntöön on tulossa muutoksia. Petteri Orpo hallitus on esittänyt uudistusta, joka laajentaisi viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Esityksen mukaan Kela voisi jatkossa saada etuushakijoiden pankki- ja tilitiedot Tulli ylläpitämästä järjestelmästä. Toteutuessaan muutos helpottaisi väärinkäytösten havaitsemista ja vähentäisi etuuspetoksia.

Etuuspetos on rikos

Etuuspetoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö pyrkii tahallaan saamaan etuuksia ilman oikeutta tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi antamalla vääriä tietoja, käyttämällä väärennettyjä asiakirjoja tai jättämällä olennaisia tietoja ilmoittamatta.

Noin puolet epäillyistä tapauksista etenee poliisin tutkittavaksi. Kelan mukaan jokaisen etuuden hakijan velvollisuus on ilmoittaa kaikki etuuksiin vaikuttavat tiedot oikein ja ajantasaisesti.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

AFD tuo rauhanaloitteen keskiviikoksi erityistäysistuntoon Saksassa

AfD ja BSW vaativat Sachsen-Anhaltissa Venäjä-pakotteiden purkua ja Ukrainan tuen lopettamista – ylimääräinen istunto 14. lokakuuta AfD ja Sahra Wagenknechtin liitto (BSW) tuovat Sachsen-Anhaltin osavaltioparlamenttiin ensimmäisen yhteisen aloitteensa vain viikko vaalien jälkeen järjestäytyneessä parlamentissa. Aloitteen mukaan Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainalle annetut asetoimitukset ja rahallinen tuki ovat epäonnistuneet. Osavaltion hallitusta vaaditaan ajamaan liittoneuvostossa välitöntä tulitaukoa, […]

Geopolitiikka 12 t sitten

Sinimusta-aktiivin mehiläispesiä myrkytettiin Oulussa – poliisi tutkii kahta rikosta

Sinimustan Liikkeen eduskuntavaaliehdokkaanakin ollut Ville Nurmela kertoo hänen toimintaansa liittyvien mehiläispesien joutuneen myrkytyksen kohteeksi Oulussa. Poliisi vahvistaa Posi TV:lle tutkivansa tapausta vahingontekona ja eläinsuojelurikoksena. Oulussa sijaitsevan Törmän Hunaja Oy:n mehiläispesiä on myrkytetty 2.–3. lokakuuta välisenä yönä. Yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä toimii Sinumusta Liikkeen aktiivi Ville Nurmela. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. […]

Rikokset 15 t sitten

Kokoomuslainen vaatii valtiopetossyytettä 1990-luvun EU-ratkaisuista

Kokemäkeläinen kokoomuksen jäsen Jorma Jaakkola vaatii, että Suomen ETA-, EU- ja EMU-ratkaisut 1990-luvulla viedään valtakunnanoikeuteen valtiopetoksina. Hänen mukaansa juuri nämä ratkaisut ovat Suomen velkaantumisen juurisyy. Prosessin käynnistämiseen riittäisi teoriassa kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Jaakkola julkaisi vaatimuksensa kotisivuillaan 25. syyskuuta ja päivitti sitä viimeksi 6. lokakuuta. Hän kytkee Suomen julkisen velan ennätystason kolmen vuosikymmenen takaisiin päätöksiin ja […]

Uutiset 17 t sitten