Kansalaisaloitteessa esitetään uuden lain säätämistä, jonka mukaan valtion ja viranomaisten kriittiset digitaaliset palvelut toteutettaisiin vain suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden avulla. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa Suomen digitaalista itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että yhteiskunnan tärkeimmät digipalvelut pysyvät luotettavina kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on vahvistaa ja säilyttää Suomen turvallisuutta, demokratiaa ja digitaalista itsemääräämisoikeutta ja autonomiaa suomalaisten hallinnassa.
Aloitteen mukaan kriittisiä palveluita, kuten vaalijärjestelmiä, sosiaaliturvatietoja ja verotietoja, on siirretty tai ollaan siirtämässä EU:n ulkopuolisten yritysten, erityisesti yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden hallinnoimiin pilvipalveluihin. Esimerkiksi Kela, Verohallinto ja oikeusministeriö suunnittelevat tietojärjestelmiä, jotka toimisivat amerikkalaisten yritysten palvelimilla.
Aloitteen tekijöiden mukaan tämä aiheuttaa vakavia riskejä. Yhdysvaltain lainsäädäntö voi velvoittaa amerikkalaisia yrityksiä luovuttamaan hallussaan olevia tietoja viranomaisille, vaikka palvelimet sijaitsisivat Euroopassa. Tämä voi vaarantaa suomalaisten tietosuojan ja yhteiskunnan tärkeiden palveluiden toiminnan erityisesti kriisitilanteissa. Tämä erityisen arveluttavaa tilanteessa, missä Euroopan ja USA:n välit ovat heikentyneet.
Uudella lailla halutaan varmistaa, että:
-kriittiset digitaaliset palvelut toimivat EU/ETA-alueella sijaitsevilla palvelimilla
-palvelut ovat suomalaisten tai eurooppalaisten omistuksessa
-tietoihin sovelletaan vain EU:n ja sen jäsenmaiden lainsäädäntöä
Lisäksi viranomaisilta vaadittaisiin parempaa varautumista poikkeustilanteisiin, kuten palvelukatkoksiin, sekä suunnitelmia siitä, miten järjestelmät voidaan tarvittaessa siirtää toiselle, korvaavalle palveluntarjoajalle.
Aloitteen perusteluissa demokratian toiminta, vaalien luotettavuus ja kansalaisten perusoikeudet edellyttävät, että tietojärjestelmät ovat Suomen tai ainakin EU:n omassa hallinnassa. Riippuvuus suurvalloista heikentää Suomen neuvotteluasemaa ja lisää poliittisen painostuksen riskiä.
Taloudellinen ja työllistymisen perustelut
Aloitteessa korostetaan myös taloudellista näkökulmaa. Vuonna 2024 Suomen julkinen sektori maksoi Microsoftille lähes 1,2 miljardia euroa ohjelmistolisensseistä. Jos osa tästä rahasta käytettäisiin kotimaisiin ja eurooppalaisiin ohjelmaratkaisuihin, se voisi tukea suomalaista teknologia-alaa ja luoda uusia työpaikkoja Suomessa.
Valtion digitaalisten palvelujen ulkoistaminen huolena
Suomen valtion keskeisiä digitaalisia palveluita ollaan siirtämässä yhä laajemmin EU/ETA-alueen ulkopuolisten teknologiayhtiöiden hallintaan. Kelan etuusjärjestelmiä, kuten sotilasavustusten ja perhe-eläkkeiden käsittelyä, suunnitellaan ajettavaksi yhdysvaltalaisilla palvelimilla. Kela on valinnut PricewaterhouseCoopers Business Services SRL strategiseksi kumppanikseen. Uudet pilvipalvelupohjaiset järjestelmät on suunniteltu otettavaksi käyttöön Kansaneläkelaitoksessa vuonna 2027.
Myös EU:n ja siten myös Suomen Digi-ID ja digi-lompakko infrastruktuuri tukeutuu ulkomaisiin teknologia-alustoihin ja yrityksiin. Kehitys merkitsee sitä, että suomalaisten henkilötiedot ja yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset palvelut ovat entistä vahvemmin ulkomaisten lakien ja poliittisten päätösten vaikutuspiirissä ja varassa. Tämä lisää tietoturva- ja riippuvuusriskejä ja lisäksi painostuksen ja palvelukatkosten vaaraa erityisesti kriisi- ja poikkeustilanteissa. Lisäksi palvelutuottajayritysten kaatuminen tai konkurssi on riski.
Hankkeesta lisää sivustolla Digitaalinen Itsenäisyys
Toimittaja
Karl Beckenström
: 