Bulgarian hallitus kaatui massiivisten protestien paineessa – pääministeri erosi

Keskiviikkoiltana kymmenet tuhannet ihmiset marssivat eri puolilla Bulgariaa vaatien hallituksen eroa. Mielenosoituksissa tapahtui myös yhteenottoja ja hyökkäyksiä hallituspuolueiden toimistoihin.

Torstaina Bulgarian pääministeri Rosen Zhelezaykov ilmoitti hallituksensa erostaan mielenosoitusten ja korruptiosyytösten paineessa, raportoivat useat kansainväliset mediat kuten Bild ja AP. Päätös tehtiin juuri ennen epäluottamusäänestystä.

Zhelezaykov perusteli eroa sillä, että hän “kuulee kansalaisten tyytymättömyyden” ja pitää demokratian suojelemista syynä väistymiselleen. Hallitus jatkaa tehtäviään väliaikaisesti, kunnes uusi hallitus saadaan muodostettua. Mieltään osoittavat kansalaiset vaativat ennenaikaisia vaaleja.

Protestit painostivat hallituksen eroon

Protestit alkoivat marraskuussa vastalauseena vuoden 2026 budjettiesitykselle, joka sisälsi veronkorotuksia, korkeampia sosiaalimaksuja ja kasvavaa julkista kulutusta. Hallitus veti esityksen takaisin, mutta liike laajeni nopeasti korruptionvastaiseksi kansannousuksi. Transparency Internationalin vuoden 2024 arvion mukaan korruptio on Bulgariassa EU:n toiseksi pahinta Unkarin jälkeen. EU-arvioiden mukaan korruptioskandaalien taloudellinen vaikutus voi nousta jopa 3 miljardiin dollariin vuodessa.

Haavoittuva poliittinen tilanne

Zhelezaykovin länsimielinen koalitiohallitus oli ollut vallassa vasta tammikuusta 2025 lähtien. Se syntyi hajanaisten parlamenttivaalien jälkeen ja tukeutui parlamentissa kiistanalaiseen DPS-puolueeseen, jonka johtaja Deljan Peewski on Yhdysvaltojen ja Britannian korruptiosanktioiden kohteena.

Pääministerin ero voi synnyttää valtatyhjiön, jossa EU-myönteiset uudistajat ja nationalistiset kansallismieliset voimat kilpailevat vallasta. Euroon liittymistä vastustaa voimakkaasti nationalistinen Wasrazhdane-puolue, jonka kannatus on kasvanut protestien myötä.

Mainos
Mainos

Ero tulee kriittiseen aikaan: Bulgaria liittymässä euroalueeseen

Bulgaria on pian ottamassa euron käyttöön 1. tammikuuta 2026, jolloin siitä tulee euroalueen 21. jäsen. Hallituksen romahdus voi vaikuttaa talouden vakauteen, valuuttasiirtymän onnistumiseen ja ulkomaisten sijoittajien luottamukseen.

 

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Koronapassikiista vei ulosottoon – Mika Vauhkalan muotokuvaa kaupataan nyt jättisummalla

Helsingissä tarjoilematta jääneestä aamiaisesta alkanut oikeuskiista on saanut uuden, poikkeuksellisen käänteen. Mika Vauhkalan alkuperäistä muotokuvaa tarjotaan nyt myyntiin 200 000 eurolla, ja mahdollisen kaupan tuotot on tarkoitus käyttää koronapassioikeudenkäynnistä seuranneiden kulujen kattamiseen. Joulukuussa 2021 Mika Vauhkala ei saanut palvelua helsinkiläisessä Fazerin kahvilassa, koska hänellä ei ollut koronapassia. Tapaus johti oikeusprosessiin, jossa Vauhkala katsoi koronapassivaatimuksen loukanneen […]

Oikeusvaltio 1 t sitten

PRO Zelenskyitä ja Putinia pilkannut venäläinen taiteilija ammuttu Puolassa

Venäläinen taiteilija, pilapiirtäjä ja poliittinen pakolainen Semyon Skrepetsky (Robert Kuzovkov) on ammuttu kuoliaaksi Puolassa maanantaina. Puolalaismedian mukaan syyttäjänvirasto on vahvistanut, että maanantaina aamupäivällä Biała Podlaskassa tapahtunut ampuminen oli murha. Królowa Jadwigan kadulla ammuttu uhri oli poliisin mukaan 44-vuotias Venäjän kansalainen. Lublinin alueellisen syyttäjänviraston mukaan miestä kohti ammuttiin vähintään yksi laukaus. Tapahtumapaikalla tehdään edelleen tutkintatoimia. Puolaismedian […]

Uutiset 1 t sitten

Kulmuni jyrähtää hallitukselle: “Muuttatteko vaalilakeja itsellenne mieluisaksi?”

Hallitus haluaa muuttaa vaalipiirien määrää koskevaa perustuslain kohtaa. Katri Kulmunin (vihr.) mukaan uudistus herättää vakavan kysymyksen siitä, ollaanko Suomessa avaamassa ovea vaalilakien poliittiselle räätälöinnille. Hallitus ehdottaa lakiluonnoksessaan, että Suomen vaalipiirien määrä voisi jatkossa olla nykyisen perustuslain määräämän 12–18 sijaan 9–15. Muutos ei menisi läpi kevyesti, sillä se vaatisi taakseen kahden eduskunnan kahden kolmasosan enemmistön. Soukka […]

Politiikka 2 t sitten