Tuli taas ajatuksia televisiosarjaa katsellessa. Vähän ”telkkarin orja” kun olen.
Pidän dekkareista ja löysin Areenasta yhden lempisarjoistani, Nuoren Morsen. Siinä on yhdeksän kautta ja tapahtumat sijoittuvat sodanjälkeiseen aikaan.
Sitä katsoessa alkoi väkisinkin vertaamaan sitä aikaa tähän päivään. Maailma on muuttunut paljon, mutta samalla huomaa että moni asia on myös pysynyt samana.
Poliitikot juonittelevat, yläluokan ja työväenluokan väliset kiistat jatkuvat, rikollisuutta ja korruptiota löytyy edelleen. Ihminen taitaa olla aika samanlainen vuosikymmenestä toiseen.
Maailma muuttuu, ihminen pysyy
Mutta se mikä on muuttunut, on tavallisen ihmisen elämä. Se, miten elettiin, miten käyttäydyttiin ja mitä pidettiin normaalina.
Sodanjälkeinen aika ei tietenkään ollut mikään paratiisi. Sota oli jättänyt jälkensä, elämä oli monelle karua ja köyhää. Luokkaerot olivat paljon suurempia kuin nykyään.
Työväenluokkaisen oli vaikea päästä politiikkaan tai edes toimistotöihin. Ei siinä noin vain noustu yhteiskunnassa eteenpäin.
Moni nainen jäi avioiduttuaan kotiin hoitamaan perhettä miehen käydessä töissä. Se oli siihen aikaan normaalia. Elettiin lapsiperheiden aikaa. Rakennettiin uutta elämää sodan jälkeen.
Vanhan maailman tapoja
Moni asia oli muutenkin perinteisempää.
Naiset olivat naisia ja miehet miehiä. Pukeutuminen oli säädyllisempää. Naisia kunnioitettiin, eikä joka asiaa heti ajateltu häirinnäksi.
Jos mies vihelsi kauniille naiselle, se oli ihailun osoitus eikä automaattisesti mitään muuta.
Baarissa kun mies tarjosi naiselle drinkin, se ei tarkoittanut heti, että ”mennäänkö meille vai teille”.
Herrasmies saattoi naisen kotiin, avasi oven ja käyttäytyi kohteliaasti. Ei heti oltu Mattia ja Maijaa. Oltiin herroja, rouvia ja neitejä, kunnes ehkä tehtiin sinunkaupat.
Tupakka – ennen ja nyt
Mutta se asia, joka oikeastaan sai minut tätä kaikkea miettimään, oli tupakointi.
Minun ”lempiaiheeni”.
Siihen aikaan tupakka kuului arkeen ihan eri tavalla kuin nykyään. Kylään mennessä vieraalle tarjottiin savuke ja drinkki. Tupakoida sai melkein missä vain eikä kukaan tullut pitämään saarnaa.
Ei tarvinnut alkaa selitellä, että ”joo joo, kyllä minä yritän lopettaa”, jos joku näki tupakoimassa.
Nykyään tuntuu melkein siltä, että tupakoitsija on rikollinen.
Kouluissa oli kyllä tupakointikieltoja ja nurkan takana käytiin salaa tupakalla. Mutta niinhän tehdään nykyäänkin. Kielletty asia kiinnostaa nuoria aina.
Mitä kaikkea matkan varrella muuttui?
Tupakoinnin kautta aloin miettiä myös muita asioita. Kuinka moni ennen tavallinen asia on muuttunut nykyään vanhanaikaiseksi tai ainakin epämuodikkaaksi.
Työpäivän jälkeen mentiin porukalla lähibaariin ottamaan yhdet. Siellä poltettiin tupakat, juteltiin työasiat ja parannettiin maailmaa.
Sitten lähdettiin kotiin perheen luo.
Ei kaikki ollut niin kiireistä kuin nykyään. Kalenteri ei ollut täynnä kokouksia ja joka paikkaan ei tarvinnut suorittaa.
Esimies saattoi tarjota alaiselleen drinkin työhuoneessaan. Juotiin lasilliset, poltettiin tupakat ja puhuttiin rauhassa työasioista.
Työhuoneissa oli tunnelmaa. Ei ollut nykyisiä kirkkaita, värittömiä avokonttoreita.
Vielä sodan jälkeen lääkärit ja hoitajatkin polttivat sairaaloissa. Nykyään ajatus tuntuu melkein mahdottomalta.
Mitä nykyään sitten tarjotaan?
En tiedä, mutta veikkaan vähäkalorista, vitaminoitua ja tietysti sokeritonta virvoitusjuomaa.
Tupakkaa tai drinkkiä ei ainakaan, koska ne ovat niin vaarallisia.
Perhe ja muuttuvat arvot
Joskus tuntuu myös siltä, että tavallinen perhekin on muuttunut vähän vanhanaikaiseksi ajatukseksi.
Puhutaan uusperheistä, sateenkaariperheistä ja yksinhuoltajista, mutta tavallinen perhe joka minusta on yhteiskunnan peruspilari jää helposti taka-alalle.
En tarkoita, että kaikki ennen oli paremmin. Ei ollut.
Monessa asiassa maailma on mennyt eteenpäin.
Mutta samalla kannattaa joskus miettiä, mitä kaikkea hyvää vanhoissa tavoissa oli ja mitä matkan varrella katosi.
Siinäpä tämän päivän maailmanparannusta.
Tiedä sitten paraniko maailma yhtään, mutta aina kannattaa yrittää.
Nyt taidan mennä tupakille, katsoa vielä yhden jakson Nuorta Morsea ja nauttia vanhan maailman tunnelmasta hyvän ruoan ja oluen kera.
Palataan taas, kun on asiaa!
Marjaana Virtanen
