Berliinissä käydyt rauhanneuvottelut ja EU-maiden yhteinen julkilausuma osoittavat, että Eurooppa on sitoutumassa pitkäaikaisiin taloudellisiin ja poliittisiin vastuisiin sodan seurauksena. Vaikka julkilausuma esitetään symbolina yhtenäisyydestä ja tuesta, sen vaikutus käytännön neuvotteluihin on rajallinen, ja seuraukset voivat olla merkittäviä sekä EU:lle että Suomelle.
EU-asiantuntija Olli Kotro arvioi tilannetta kriittisesti.
Mikä Euroopan unionin rooli on Ukrainan rauhanneuvotteluissa?
Olli Kotro:
”Euroopan unionin rooli rauhanneuvotteluissa on ollut sivustakatsojan rooli alun pitäen. Vaikka konflikti on Euroopassa, neuvottelupöydässä istuvat amerikkalaiset ja venäläiset, olemme kokeneet siis paluun kovaan suurvaltapolitiikkaan.
EU-maat ovat omalla toiminnallaan osoittaneet, että kykenevät julistuksiin ja hienoihin kokouksiin, mutta todellista osallisuutta maailman tapahtumiin ei ole. Kuten Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio myönsi 6.3.2025 haastattelussaan, kyse on Venäjän ja USA:n välisestä proxy-sodasta.
Johdonmukaista on tuolloin, että sodan osapuolet neuvottelevat silloin kaksin.
EU on tilanteessa, jossa sen Berliinissä tekemät paperit eivät välttämättä kiinnosta ketään, sillä EU:lla ei ole tarjota mitään neuvottelupöytään. Vaatimusten esittäminen Venäjälle ei vie asioita minnekään suuntaan.”
Miten näet Euroopan unionin ja Suomen roolin Ukrainassa, jos sinne rauha saadaan?
Olli Kotro:
”Suomessa on suuria kuvitelmia maan ’roolista’ Ukrainassa. Suomi on virallisesti ilmoittanut kannattavansa Ukrainan EU-jäsenyyttä. Tämä on vastuutonta ja ei ota huomioon taloudellisia realiteetteja.
Oli hämmentävää nähdä, että Eurooppa-ministeri Joakim Strand otti niin näkyvästi kantaa Ukrainan EU-jäsenyyden puolesta viime viikolla.
Suomelle luvassa ovat miljarditason kustannukset sekä paljon poliittista epävarmuutta. Asian valopilkku on se, että Ukrainan EU-jäsenyys voi johtaa nopeaankin EU:n hajoamiseen.”
Kuinka pitkään Ukrainaa rahoitetaan Suomen ja unionin toimesta, kun rauha on saatu aikaan?
Olli Kotro:
”Ottaen huomioon, että Itä-Eurooppaa on rahoitettu sadoilla miljardeilla viime vuosina, niin Ukraina tulee olemaan vielä isompi ’paukku’. Suomalaiset saavat nettomaksaa vuosikymmeniä Ukrainan teitä, lentoasemia ja ’EU-projekteja’.”
EU:n taloudelliset ja poliittiset sitoumukset
Berliinin julkilausuma ei muuta sodan dynamiikkaa, mutta se sitoo EU:n ja sen jäsenmaat pitkäaikaisiin taloudellisiin ja poliittisiin velvoitteisiin. Miljardiluokan taloudellinen ja sotilaallinen tuki, EUMAM-operaatioiden kautta annettu koulutus sekä pakotteiden ylläpito Venäjää vastaan muodostavat rakenteellisen menoerän, jonka vaikutukset tuntuvat vuosikymmeniä.
Suomi on osittain ajautunut mukaan suurempaan suurvaltapeliin ilman selkeää omaa hyötyä, ja EU:n laajentuminen Ukrainaan lisää riskejä sekä taloudellisia velvoitteita. Humanitaarinen apu ja infrastruktuurihankkeet siirtävät sodan seuraukset suoraan EU:n jäsenmaiden julkiseen talouteen.
Berliinin julkilausuma ei tarjoa ratkaisua konfliktin ratkaisemiseen, mutta se syventää EU:n ja Suomen sitoutumista ja velvoitteita. Kysymys ei ole enää yksinomaan sodan lopputuloksesta, vaan siitä, kuinka paljon Eurooppa on valmis maksamaan ja kantamaan vastuuta – mahdollisesti vuosikymmenten ajan.
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
