Ulosottolaitoksella velallisten asuntoja pakkorealisoidaan ennätystahtiin, mutta myytävien kotien kokonaismäärä kasvaa silti jatkuvasti. Ilmiö kertoo sekä velkaongelmien lisääntymisestä että asuntomarkkinoiden alueellisesta epätasapainosta.
Ulosottolaitoksen tilastot osoittavat, että realisoitujen kohteiden määrä laski vielä koronavuosina, mutta kääntyi selvään kasvuun vuonna 2022. Sen jälkeen myyntimäärät ovat nousseet tasaisesti ja lähestyneet ennätystasoja. Samanaikaisesti ulosottovelallisten määrä on kasvanut historiallisen suureksi, ja viimeisimpien tietojen mukaan ulosotossa oli vuoden aikana yli 600 000 velallista.
Myyntipaine näkyy erityisesti siinä, että ulosotossa olevien kohteiden kokonaismäärä kasvaa jatkuvasti. Vaikka asuntoja saadaan myytyä, uusia tulee järjestelmään nopeammin kuin niitä ehditään myydä. Tämän seurauksena myyntivarasto on noussut noin 13 000 asuntoon, mikä kuvastaa tilanteen rakenteellista luonnetta.
Itä-Suomessa asuntoja eniten myynnissä
Alueelliset erot ovat merkittäviä. Itä-Suomessa realisoitavien kohteiden määrä on suuri ja hintataso matala, mikä hidastaa myyntiä ja sitoo resursseja.
Pohjois-Suomessa kehitys on kaksijakoinen: suuremmissa keskuksissa kysyntä toimii, mutta harvaan asutuilla alueilla kohteiden myynti voi kestää pitkään.
Etelä-Suomessa tilanne on selvästi vakaampi, sillä kohteita on vähemmän suhteessa kysyntään ja ne menevät pääosin nopeasti kaupaksi.
Länsi-Suomessa tilanne sijoittuu näiden väliin ilman yhtä voimakasta painetta.
Eniten halpoja asuntoja myynnissä, kaikki ei mene kaupaksi
Tilastoista ilmenee, että erityisesti pieniarvoiset asunnot muodostavat suuren osan realisoitavista kohteista tietyillä alueilla. Näiden käsittely vie paljon Ulosoton työaikaa suhteessa niiden tuottamaan rahamäärään.
Mainos
Osa asunnoista myydään 10 000 euron hintaan tai alle sen. Ulosottolaitos tekee myyntiyrityksiä enintään kolme kertaa ja pyrkii siihen, että kohde menee kaupaksi markkinahintaa vastaavaan summaan. Myyntiä ohjaa kuitenkin lainsäädäntö, joka estää omaisuuden myymisen selvästi alle markkinahinnan ja rajoittaa myyntiyritysten määrää.
Ulosottolaitoksen tietojen mukaan valtaosa myyntiin tulevista kohteista saadaan lopulta kaupaksi. Vaikka suurin osa myydään, mutta myymättäkin asuntoja jää. Esimerkiksi Itä-Suomessa vuonna 2025 noin 1 200 kohdetta meni kaupaksi, mutta 23 kohdetta jäi myymättä.
Kyse ei ole pelkästä tilapäisestä ruuhkasta vaan laajemmasta muutoksesta. Velkaongelmien kasvu, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen näkyvät suoraan ulosoton kautta myytävissä kodeissa. Kasvukeskuksissa asunnot vaihtavat omistajaa nopeasti, mutta heikomman kysynnän alueilla myynti on hitaampaa ja kohteita kertyy varastoon.
Säästöt ja puskurit hupenevat, työttömyys noussut
Hintojen ja korkojen nousun ja työttömyyden takia monien kotitalouksien taloudellinen puskurikyky on heikentynyt usean vuoden ajan, mikä näkyy viiveellä ulosoton tilastoissa. Vuonna 2025 ulosotossa oli yli 608 000 velallista, ja määrä jatkaa kasvuaan. Monet kotitaloudet ovat ensin käyttäneet säästöjään ja sopeuttaneet kulutustaan, mutta elinkustannusten pitkittynyt nousu on lopulta kuluttanut puskurit, heikentäen maksukykyä pysyvästi. Useissa tapauksissa seuraa omistusasunnon pakkomyynti. Ulosoton piiriin joutuneiden ihmisten tilanteet voivat olla haastavia, sillä velkaantumisen ja maksuhäiriömerkinnän jälkeen asumisen järjestäminen, esimerkiksi vuokra-asunnon saaminen, voi olla vaikeaa
Tilannetta pahentaa työttömyyden kasvu, joka on koko maassa lähes 10 prosenttia, mutta nousee Itä-Suomen heikoimmilla alueilla jopa 15–20 prosenttiin. Samalla alueellinen talouskehitys on heikentynyt muun muassa itärajan sulkemisen ja muuttotappion seurauksena. Tämä on johtanut siihen, että ulosottoon päätyy yhä enemmän asuntoja juuri alueilla, joilla kysyntä on heikointa, mikä kasvattaa myyntijonoja ja painaa hintoja alas.
Suomen Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Kaikkonen on kritisoinut Orpon hallituksen lupaamien työpaikkojen puuttumista ja vaatinut konkreettisia toimia työllisyyden parantamiseksi, sanoen, että työttömyysluvut ovat nousseet ja vaativat politiikan suunnanmuutosta. Kaikkonen sanoo:
– Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Nyt on aika kääntää suunta ja saada ihmisille töitä.
