Irlantilainen toimittaja Chay Bowes on julkaissut X:ssä videon, jossa hän esittelee vahingoittunutta elektronista droonin osaa ja väittää sen olevan italialaista valmistetta. Bowesin mukaan osa on kerätty ukrainalaisista drooneista, jotka iskivät Starobelskissa sijaitsevaan opettajakoulutuksen asuntolaan Venäjän hallitsemalla Luhanskin alueella.
Isku tapahtui 22. toukokuuta 2026. Reutersin mukaan Venäjän viranomaiset kertoivat pelastustöiden päätyttyä, että iskussa kuoli 21 ihmistä, joista monet olivat nuoria naisia, ja 42 haavoittui.
Bowes kohdistaa videolla kritiikkinsä erityisesti Italian veronmaksajiin ja Euroopan Ukrainalle antamaan tukeen. Hänen mukaansa italialaisvalmisteiseksi väitetty drooniosa osoittaa, mihin länsimaiden rahat käytännössä päätyvät. X-julkaisussaan Bowes kirjoitti, että Kiovan droonit iskivät “venäläiseen collegeen” ja että osia niistä oli valmistettu Italiassa.
Droonisade — Kuinka huomiosi kaapataan ja sinua ohjataan sallittujen mielipiteiden käytävään.
Venäjä on kuvannut Starobelskin iskua tahalliseksi siviilikohteeseen tehdyksi hyökkäykseksi. Venäjän mukaan isku toteutettiin useassa aallossa ja kohteena oli opiskelijoiden asuntola. TASSin mukaan ulkomaisille toimittajille esiteltiin iskupaikalta kerättyjä droonien sirpaleita, joista osassa väitettiin olleen englannin- ja ukrainankielisiä merkintöjä.
Kiova on kiistänyt Venäjän väitteet. Ukrainan asevoimien mukaan kyseessä ei ollut isku opiskelija-asuntolaan, vaan alueella toimineeseen droonikomentoyksikköön. Al Jazeeran mukaan Ukrainan pääesikunta kertoi iskeneensä Starobelskin alueella Rubikon-yksikön päämajaan ja korosti toimivansa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti.
Tapaus on noussut jälleen osaksi laajempaa keskustelua siitä, mihin Euroopan Ukrainalle antama sotilaallinen ja taloudellinen tuki päätyy. Italia on jatkanut Ukrainan tukemista vuonna 2026, ja Reutersin mukaan Rooma on toimittanut Ukrainalle useita sotilaallisia apupaketteja, mukaan lukien ilmatorjuntajärjestelmiä. Lisäksi Ukraina ja Italia ovat keväällä 2026 keskustelleet puolustusyhteistyön ja droonituotannon vahvistamisesta.
Bowesin videolla esitetty osa ei kuitenkaan yksinään todista, että Italian valtion tuki olisi suoraan rahoittanut kyseisen droonin tai sen komponentin. Sodan droonituotannossa käytetään runsaasti siviilimarkkinoilta saatavia elektronisia osia, joiden toimitusketjut voivat kulkea useiden maiden ja välikäsien kautta.
Bowes muistuttaa myös, että Ukrainassa ei ole järjestetty valtakunnallisia vaaleja sitten vuoden 2019.
Starobelskin iskun ympärillä kulkee nyt kaksi keskenään ristiriitaista kertomusta. Venäjä pitää iskua siviileihin kohdistettuna terroritekona. Ukraina sanoo iskeneensä sotilaalliseen drooniyksikköön. Bowesin julkaisema video tuo keskusteluun mukaan kysymyksen siitä, kuinka pitkälle eurooppalaisten veronmaksajien rahoittaman tai mahdollistaman sotateollisuuden vastuu ulottuu, kun länsimaista peräisin olevia osia löytyy sodan tuhoisimmilta iskupaikoilta.
MAINOS:
POSIKAUPPA.com | t-paidat
