Verohallinto maksaa tänään veronpalautuksia noin 2,1 miljoonalle suomalaiselle. Elokuun ensimmäisessä maksuerässä veronpalautuksia maksetaan yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Miljardiluokan rahavirta voi näkyä loppukesän kulutuksessa, mutta kuitenkin moni joutuu pohtimaan, mihin ylimääräinen raha käytetään. Kotitalouksien taloudessa näkyvät edelleen viime vuosien hintojen nousun ja korkojen nousun vaikutukset.
Inflaatio syö ostovoimaa – veronpalautuksilla katetaan myös perusmenoja
Viime vuosien inflaatio on nostanut ruoan, asumisen, energian ja monien palveluiden hintoja. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2023 noin 6,2 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 9,0 prosenttia ja asumisen, veden, sähkön sekä muiden polttoaineiden hinnat 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan. Vaikka hintojen nousu on hidastunut vuosien 2022–2023 huippulukemista, hintataso on jäänyt aiempaa korkeammalle ja monien kotitalouksien taloudellinen liikkumavara on kaventunut. Siksi veronpalautukset eivät välttämättä tarkoita kaikille ylimääräistä rahaa kulutukseen, vaan ne voivat olla monelle odotettu mahdollisuus tasapainottaa ja korjata omaa taloutta, ja maksaa pois lainaa, velkoja ja kertyneitä laskuja.
Myös korkojen nousu lisäsi monien kotitalouksien menoja. Erityisesti asuntovelalliset joutuivat sopeutumaan nopeasti kasvaneisiin lainanhoitokuluihin, kun Euroopan keskuspankin koronnostot siirtyivät asuntolainojen viitekorkoihin. Tilastokeskuksen mukaan asuntolainojen keskikorko nousi voimakkaasti vuonna 2023.
Samaan aikaan monet leikkaukset sosiaalituista ovat kaventaneet kansalaisten taloutta entisestään. Heinäkuussa valtiovarainministeri Riikka Purra ehdotti lisäksi, että etuuksien automaattisista indeksikorotuksista luovuttaisiin. Indeksikorotuksilla pyritään yleensä kompensoimaan hintojen nousun vaikutusta etuuksien ostovoimaan.
Tutkimus: suomalaiset käyttäisivät ylimääräisen rahan harkiten
Veronpalautusten käyttöä on selvitetty kuluttajakyselyissä. Esimerkiksi S-Pankin vuonna 2025 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät veronpalautuksessa saatua ylimääräistä rahaa usein oman talouden vahvistamiseen, kuten säästämiseen ja lainojen lyhentämiseen, mutta osa rahasta käytettiin myös kulutukseen, kuten kodin hankintoihin, elektroniikkaan ja matkustamiseen.
Vuonna 2025 S-pankin tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat ylimääräiseen rahaan varovaisesti. Tutkimuksen mukaan jos suomalaiset saisivat esimerkiksi 1 000 euroa ylimääräistä rahaa, moni käyttäisi summan oman taloudellisen tilanteensa vahvistamiseen; säästämiseen (45%), lainojen lyhentämiseen (26%) ja taloudellisen puskurin rakentamiseen. Tutkimustulos kertoo siitä, että epävarmassa taloustilanteessa moni suomalainen rakentaa ennemmin taloudellista turvaa kuin kuluttaa.
Veronpalautukset maksetaan pankkitileille, verohallinto varoittaa huijauksista
Veronpalautukset maksetaan Verohallinnolle ilmoitetuille pankkitileille. Rahat voivat näkyä tileillä eri aikaan päivän aikana vastaanottajapankista riippuen. Veronpalautuksen määrä ja maksupäivä näkyy OmaVero-palvelussa. Veronpalautuksia maksetaan henkilöasiakkaille useassa erässä loppuvuoden aikana sen mukaan, milloin henkilön verotus valmistuu. Verohallinto maksaa veronpalautuksia useassa erässä. Elokuun ensimmäisessä suuressa maksuerässä palautuksia saavat henkilöt, joiden verotus valmistui kesäkuussa. Seuraava erä maksetaan 3. syyskuuta niille, joiden verotus valmistui heinäkuussa.
Verohallinto muistuttaa veronpalautusten aikaan yleistyvistä huijausviesteistä. Huijarit voivat esiintyä viranomaisena ja pyytää esimerkiksi pankkitunnuksia tai henkilötietoja sähköpostilla tai tekstiviestillä. Verohallinto korostaa, ettei se pyydä pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja viesteillä eikä lähetä linkkejä, joiden kautta käyttäjän pitäisi kirjautua pankkipalveluun.
